Veera ensi kertaa palkintopallilla

Veera on viime syksystä alkaen osallistunut muutaman kerran eteläisen Suomen (rajana Seinäjoki-Lappeenranta -linja) taitoluistelijoiden kilpailuihin eri kaupungeissa. Tähän asti hänen sijoituksensa on ollut siinä 10. paikkeilla. Eilen lauantaina menestys parani kun Veera sijoittui omassa sarjassaan Tampereella kolmanneksi. Tampereen kuva on Veeran äidin Satun ottama.

Viime vuonna Veera sai seuraltaan Espoon Taiteluisteluklubilta ahkerimman harjoittelijan kiertopalkinnon. Ensimmäisen kilpailukauden nouseva trendi osoittaa, että työ alkaa tuottaa tulosta.

Myöhemmin lauantaina Jääkärinkadulla pidettiin pienet juhlat, kun Veera ja vanhempansa kävivät hakemassa Jaakon, joka oli ollut kisamatkan ajan isovanhempien luona yökylässä. Veeraa onniteltiin ruusun kera.

Lopuksi Veera teki yleisön pyynnöstä vielä spakaatin.

Ystävänpäivä Ullanlinnassa

Heimomme vietti Laskiaissunnuntaina kolmivaiheisen Ystävänpäivän. Ensin tapasimme Haloset Ullanlinnan Lohikäärmepuistossa, jossa Kusti ja Sakke keskittyivät laskemaan mäkeä.

Päivän kiistaton hymypoika oli Sakke.

Toisessa vaiheessa kokoonnuimme Cafe Ursulaan, joka on Helsingin suosituin sunnuntainen tapaamispaikka. Heimo täydentyi, kun Juhan perhe tuli mukaan Veeran luisteluesityksen ja Jaakon jääkiekon päätyttyä. Tarjolla oli hernekeittoa ja lettuja.

Ohjelmamme päättyi Jääkärinkadulla, jossa joimme kahvit ja kaakaot ynnä söimme kotitekoiset laskiaispullat.

Eläkeläisen kiireitä: Tallinnasta Lahteen

Kulunut viikko meni mukavasti kun vietimme sunnuntaista torstaihin ns. "hemmottelulomaa" (Ikaalisten Matkatoimiston ilmaus) Kalev Spa -hotellissa, josta olen kertonut jo parina vuonna aikaisemminkin. Ohjelmassa oli entiseen tapaan vesijumppaa, erilaisia hierontoja, jalka- ja kasvohoitoja sekä kuntosalia.

Kulttuuriantia edusti Pjotr Tsaikovskin baletti Joutsenlampi (Luikede Järv) Estonia-teatterissa. Aivan loistava esitys. Upeaa musiikkia täydensivät yhtä upeat tanssijat (noin 50) ja hieno lavastus. Yleisön aplodit olivat valtavat, sellaisia en muista koskaan ennen tavanneeni.

Tsaikovskin muusikkia täydensi käynti Puskin-ravintolassa, joka sijaitsee Vanhan kaupungin portin tuntumassa Venäjän kulttuurikeskuksen sivurakennuksessa.

Perjantaiaamuna matkustin junalla Lahteen, Suomalaisille Historiapäiville (11.-13.2.) jossa vuoden yrityksenä esillä oli Valio. Siitä kertoi ensin Valion vienti- ja innovaatiojohtaja Veijo Meriläinen. Minun esitelmäni aiheena oli "Nobel-tason tutkimus Valion kasvutekijänä". Kuulijoita oli nelisen sataa, joten historia näyttää kiinnostavan. Historian Ystäväin Liitto, jonka ensimmäinen puheenjohtaja muuten oli J. K. Paasikivi 1920-luvulla, järjesti päivät nyt jo 11. kerran, ja perinteisesti Lahdessa.

Veeran uusi ennätys - 52 lettua

Vanhempiensa Tallinnan-matkan aikana Veera ja Jaakko olivat perjantaista lauantaihin Jääkärinkadulla. Pari mukavaa tapausta mahtui tähänkin käyntiin.

Jaakko rakensi arkiolohuoneen kirjoituspöydän alle itselleen majoitustilat yöpymistä varten. Sitä lapset sitten testasivat ennen nukkumaan menoa.

Lauantaina aamiaisena olivat letut, joita meillä on tapana syödä yhtä säännöllisesti kuin saunamakkaraakin. Veera teki jälleen uuden ennätyksensä - 52 lettua, parannusta entiseen kaksi. Toki letut olivat sitä pienempää mallia, halkaisijaltaan 7,5 senttiä. Laittakaahan tietoa, jos olette joskus panneet paremmaksi.

Kuvaa myös arkipäivän tilanteita

Tiistaina 2.2. olin Kansallisarkiston kutsuseminaarissa, jossa tarkastelun kohteena olivat elämäkerrat ja yksityisarkistot. Mukana olivat mm. Mauno ja Tellervo Koivisto, Max Jakobson, Marjatta Väänänen ja Jaakko Valtanen. Alustuksia pitivät Riitta Uosukainen, Erkki Tuomioja ja Kaari Utrio. Tapasin seminaarissa myös vanhoja tuttuja kuten Keijo Kulhan ja Veikko Löyttyniemen.

Nostan seminaarista esiin vain yhden asian. Kauno- ja tietokirjailija Utrio korosti valokuvien merkitystä historian lähteenä. Sitä hän valitteli, että ihmisten arkipäivästä kuvia löytyy kovin vähän, kun tapana on kuvata erilaisia juhlia, matkoja tai ystävien tapaamisia.

Niinhän se on, että kamera on mukana yleensä silloin kun on odotettavissa jotakin arkirytmistä poikkevaa.

Laitan juttuuni uunituoren kuvan kun Sakke tuli yllättäen yökuvaan ja kun hän valitsi iltasatunsa aiheeksi Walt Disneyn Kummitustalon. Iltasatuhan on arkipäivään kuuluva vakio, joskin tällä kertaa sillä tavalla poikkeava, että satua ei luettu kotosalla.