Heimopäällikkö hetken aikaa meijeristinä

Kaikki me tykkäämme maitotuotteista ja käytämme niitä päivittäin. Maitohan on se tuote, joka tiiviimmin yhdistää kaupungin ja maaseudun, on vankka silta kahden eri kulttuurin välillä. Meijeri on silti jäänyt useimmille vieraaksi.

Heimopäällikönkin piti tehdä näitä maitosektorin töitä yli kahdeksan vuotta, ennen kuin pääsi käymään oikeassa meijerissä. Sitä ennen vain Meijerimuseo Saukkolassa oli tullut tutuksi. Jyväskylän suurmeijerissä olin toki vieraillut joskus 1980-luvulla.

Viime perjantaina kävin keräämässä tekeillä olevaan meijerikoulutuksen historiaan lähdeaineistoa Hämeenlinnan meijerikoulusta, nykyiseltä nimeltään Hämeen ammatti-instituutin meijerialan koulutusohjelma. Ihan oikeaa meijeriä ei sielläkään ollut, mutta kuitenkin pieni joskin moderni opetusmeijeri, jossa koulun opiskelijat, joita on noin sata eri linjoilla ja vuosikursseilla, opiskelevat voin ja juuston valmistusta, mikrobiologiaa, logistiikkaa ynnä muuta ammatissa tarvittavaa tietoa.

Oppaana opetusmeijerissä oli meijerikoulun johtaja (nykyiseltä nimeltään koulutusohjelmapäällikkö) Jari Latva-Koski. Vaikka opiskelijat olivatkin jo kesälomalla eikä meijeri ollut toiminnassa, hygieniavaatimukset edellyttivät valkoista takkia, kenkäsuojia ja hiussuojaa.

Ilmoja on pidelly ihan kelvollisesti

Kylmän ja lumisen talven jälkeen näyttäisi tulevan lämmin kesä. Viikonloppunakin auringossa lämpötila nousi Toukolassa päälle kolmenkymmenen. Mukava siinä oli aloitella mökkihommat, kun vielä Sakke oli apuna.

Kesän ensimmäiset letut maistuivat.

Samoin Sakelle puusouvi.

Ullan tehtävänä oli sisäsiivous, kuten ikkunoiden pesu.

Uimaankin yritimme, mutta lyhyeksi jäi kun Päijänteen veden lämpö oli vain kuusi astetta.

Sweet Saturdayn laidunkausi alkaa

Huomenna lauantaina Sweet Saturdayn ydinjoukko kokoontuu klo 13 Tampereen Työväen Teatteriin katsomaan Komisario Koskista, jota arvostelijat ovat kehuneet. Seppo Jokisen kirjat ainakin ovat mainioita poliisityön ja Tampereen kuvauksia.

Samalla Sweet Saturday siirtyy kesälaitumille, kuka mihinkin, joten tapaamiset Kappelissa jatkuvat vasta syksyllä. Mutta muita tapaamisiahan kesä ei estä, joten pidetään yhteyttä.

Jokunen vappukuva vuodelta 2010

Kuluvan vuoden vapunvietossa oli uutta se, että aattoiltana olimme Kansallisoopperan Alminsalissa kuuntelemassa Opera Big Bandin konserttia, joka oli rakennettu Benny Goodmanin henkeen. Bandin johtajana ja pääsolistina oli Antti Sarpila. Kerta kaikkiaan hieno esitys. Sarpilan klarinetti soi upeasti, mutta pianisti ja rumpali olivat vähintään yhtä hyviä.

Väliajalla Sarpila signeerasi yhtyeensä CD:tä, joka kävi mukavasti kaupaksi.

Vapunpäivän aamupäivä meni perinteisesti Ullanlinnanmäellä. Vähän koleaa oli mutta ei sentään satanut. Koolla oli tuttu porukka Kruununhaasta, Johannan ja Heikin pitkäaikaisia ystäviä.

Heimopäälliköllä oli tilaisuus esitellä Nizzasta tuomaansa Keltaisen Lesken kylmälaukkua, joka oli hankittu nimenomaan Vappua varten.

Iltapäivällä ryhmämme kokoontui lounaalle Johannan ja Heikin residenssiin; paikalla oli noin 15 henkeä. Sitkeimmät jaksoivat aina puoleenyöhön asti.