Yhdistys tarjosi juotavaa ja pikkupurtavaa, mutta useimmilla oli myös omat piknik-eväät mukana. Tällä perheellä oli lihakeittoa, ja oikein saviruukusta tarjoiltuna.
Susanna piti tervehdyspuheen, jonka jälkeen alkoi iloinen sorina ja seurustelu amerikkalaiseen tapaan. 4. heinäkuuta on amerikkaisille sama kuin 6. joulukuuta meille suomalaisille, he vain välttävät kaikkea pönötystä ja ihmettelevät sitä, että meillä kansa kokoontuu tv:n ääreen koko illaksi seuraamaan kun harvat ja valitut käyvät frakeissaan ja iltapuvuissaan kumartamassa maallista valtaa.
Piknikillä ei sitten muuta virallista ohjelmaa ollut. Sen korvasi kaunis laulu ja kitarasäestys. Nuoret taiteilijat luonnollisesti aloittivat Yhdysvaltojen kansallislaululla, johon piknik-yleisö yhtyi.
Piknikille oli ilmoittautunut yli 80 yhdistyksen jäsentä. Takana näkyvä telttakatos oli ostettu sateen varalle, mutta nyt se toimi tarjoilutilana.
