Kolmen vuoden työ kirjoissa ja kansissa

HP sai eilen Atenasta 30 kirjailijan vapaakappaletta teoksestaan Kaksi vapaussotaa - Viha, vallankumous, terrori ja uuden alku 1905-1919 (460 sivua). Kirjailijalle on aina iso elämys, kun hän voi hivellä uudenkarheaa teostaan - tietynlaisesta synnytyksestä ja siihen liittyvistä tuskatiloista kirjassakin on kysymys. Komealta tuntuu myös katsella isoa kirjapinoa, josta ensimmäiset ovat jo lähteneet lähimmille ystäville.

Seuraavaksi kirjailija joutuu jännittämään sitä, mitä kriitikot teoksesta sanovat. Mutta arvosteluihinhan HP ei voi vaikuttaa, ne ovat mitä ovat. Pääasia kuitenkin on, että teos on tekijänsä näköinen ja että HP itse on siihen tyytyväinen. Seuraavasta etapista on jo sovittu, kun HP:ta haastatellaan Helsingin kirjamessuilla perjantaina 28. lokakuuta alkuiltapäivästä, ja sen jälkeen hän signeeraa teoksiaan Otavan osastolla (Atena on nykyisin osa Otavaa). Tervetuloa kirjamessuille. PS. Seuraava teoskin on jo aluillaan: kirjalla on nimi ja esipuheen alkusivu on kirjoitettu.

"Ja voimaa riittää panssarijääkärillä"

Ansio siitä, että Toukolan puuvarastot ovat täynnä, kuuluu kahdelle miehelle: Kustille, joka oli kolme päivää puusouvissa ja hakkasi klapeiksi muun muassa isohkon männyn. Sekä Jääskeläisen Pekalle, joka jokavuotiseen tapaan antoi omista varastoistaan ison määrän kuivia koivuklapeja. Aloitetaan Kustin kuvalla.

Tätä kuvaa, jonka HP julkaisi aikaisemmin Whats Upissa, lankoveli Pena kommentoi otsikkoon kirjatulla tavalla: "Ja voimaa riittää panssarijääkärillä". Niinhän se on, Kusti on 24-vuotiaana elämänsä kunnossa. Fiskarsin halkokirves ei nuoren miehen käsissä paljon paina. Pilkottu mänty laitettiin talvehtimaan saunan vilpolaan. Kuvasta näkyy, että Ulla avusti määrämittaan katkottujen puiden kuljetuksessa hakkuupaikalle.

Takkapuiksi tulevat koivuklapit puolestaan pinottiin aittaan, jossa ne saivat vierelleen Pekan puut. Ne ovat luultavasti ainoat koivuklapit, jotka on hienosti pakattu banaanilaatikoihin. Niitä on kaikkiaan yksitoista, eli se määrä joka Citroeniin mahtuu.

Parhaat kiitokset Pekalle ja Kustille. Ensi kesän lämpö niin mökissä kuin saunassa on taas turvattu.

Toukolan pieniä uudistuksia - ajan hengessä

Aikaisemmin on jo kerrottu, miten HP:n veistämä kaappikello sai arvoisensa paikan Toukolan Vauvalassa, joka on sekä HP:n kirjallinen työhuone että vierashuone. Punahonkainen kaappikello istuu luontevasti Vauvalan panelointiin, johon HP päätyi yli kaksikymmentä vuota sitten kun alkupeäinen sauna purettiin ja lisäeristyksellä haettiin muun muassa parempaa lämpöä kylmyyttä vastaan mutta joka kesähelteillä toimii myös viilennyksenä.

Jonkin verran muitakin ulkoisia maatoksia kesään mahtui. Mökkitalkkarimme Tapsa teki pyynnöstämme kaiteen saunasta rantalaiturille johtaviin portaisiin, mikä tuntuvasti helpottaa kulkua.

Ilmastosyistä vaihdoimme vanhan kaasujääkaapin aurinkosähköllä toimivaan. Uusi kaappi on huomattavasti vanhaa isompia, ja siinä on erillinen pakastekaappi aiemman pakastelokeron sijasta. Kahden aurinkopanelimme keräämä energia riitti hyvin, mutta ensi keväänä lisäämme panelien luvun kolmeen. Olisimme tehneet sen jo nyt, mutta nämä isot panelit olivat Suomesta loppu. Kuvassa Ulla punnertaa uutta kaappia keittiöön ja vanha kaappi on jo rappusilla. Ulla on nykyään meistä se vahvempi.

Pieni ilmastoteko oli sekin, kun HP vaihtoi vanhan 2-tahtimoottorilla toimivan lehtipuhaltinen uuteen akkukäyttöiseen. Puhallin on huomattavasti aikaisempaa kevyempi mutta myös tekokkaampi. Ja laitteen akku ladataan aurinkosähköllä.

Ympäristöä ajatellen Ulla hankki mökillemme kaksi harmaan veden suodatinta, eräänlaisia moderneja laskiampäreita. Ne seulovat tiskivedestä ravinteet, jotka sitten on helppo kaataa isompaan kompostoriin. Vesi taas on erinomaista ja ravintopitoista kasteluvettä.

Vielä jäi kesästä aineksia pariinkin juttuun, joten pysykää kanavalla.

Lepää rauhassa, ystävämme Matti

Pitkäaikainen, luotettava ystävämme Matti Vulli kuoli elokuun alussa 82-vuotiaana. Hänen avopuolisonsa Marja järjesti elokuun lopulla Turussa muistelutilaisuuden, johon mekin saimme kutsun mutta johon emme päässeet. Sen sijaan poltimme samaan aikaan Toukolassa kynttilää Matin muistoksi ja muistelimme yhteisiä kokemuksia ensin Matin ja Marjun ja sitten Matin ja Marjan kanssa. Muistoja ja kokemuksia löytyi kosolti, kun aikanaan olimme tavanneet Turun Uittamolla muutettuamme vuonna 1968 asumaan samaan taloon.

Yhteiset kokemukset karttuivat lenkkipoluilla, maratoneilla, ulkomaanmatkoilla ja viimeisten neljän vuosikymmenen aikana kesämökillämme Toukolassa, jonka valmistumisessa Matti antoi joka kesä arvokasta apua. Matti avusti hirsikehikon kokoamisessa, laiturin rakentamissa, tiiligrillin muurauksessa, lipputangon pystytyksessä ja viimeksi rantasaunan hirsien veistossa. Muistokynttilä paloi siinä paikassa, jossa yhdessä Matin kanssa rakensimme hirsiseinää kesällä 1983. Toki meillä oli aikaa nauttia myös kesästä ja tiiviistä yhdessäolosta. Matilla ja Marjulla oli tapana vietää osa kesälomastaan kanssamme - ellemme olleet mökillä, teimme pitkiä kiertueita autolla Euroopassa, erityisen mieluisia ovat muistot Balaton-järveltä ja Baijerin olutfestareilta.

Tässä kuvassa olemme Korpilahden Putkilahdella Voiton baarissa nauttimassa grillattua villisikaa ja tsekkiläistä olutta. Kuva kertoo siitä läheisyydestä, jota tunsimme toisiamme kohtaan. Lepää rauhassa, ystävämme Matti. Sinusta jäi hyvät muistot. Kuva on kesältä 2007. Jos haluat katsoa lisää kuvia Matista ja meistä, niitä löytyy vuoden 2007 jälkeen joka kesä HP:n blogista

Kaappikello sai arvoisensa paikan

Pari vuosikymmentä sitten HP rakensi Jyväskylän työväenopiston kaappikellokurssilla kuvan esittämän kaappikellon. Se valmistui hitaanlaisesti, koska HP työskenteli silloin Valiossa Helsingissä kirjoittaen meijerijätin 100-vuotishistoriaa. Ensimmäiset vuotensa kello raksutti Yrjönkadulla, mutta Helsingin asunnossamme sille ei enää löytynyt tilaa muuta kuin varastossa. Nyt - viimein - HP oivalsi, että Toukolan Vauvalassa oli oiva paikka. Kun Pena tuli heinäkuussa autollaan (VW Tiguan) Korpilahdelle, hän toi kellon mökillemme, jossa sen värisävyt istuvat hyvin mökkimme yleisilmeeseen.

Kellon piirustukset ovat 1400-luvun Englannista, kyse on prinsessa Annelle lahjoitetusta kaappikellosta.