von der Goltz komeasti julkisuuteen

Docendo järjesti HP:n von der Goltz -kirjalle komeat julkkarit, kun paikkana oli ravintola Ostrobottnian Tilaisuuden avasi Docendon kustantaja Juha Janhonen, kuvassa vasemmalla, ja parituntinen eteni sillä tavalla, että professori Martti Häikiö Yleisön joukossa oli monia HP:n lähipiirin jäseniä. Myös monet kokeneet kirjoittajat kuten Jaakko Iloniemi ja Seppo Hentilä osallistuivat keskusteluun. Bottalta pienempi piiri siirtyi Jääkärinkadulle, jossa Ulla oli järjestänyt kiitosta saaneet cocktailit. Osanottajista kannattaa erikseen mainita HP:n luokkatoveri Turun Norssista, Tauno Metsänkylä, ja opiskelutoveri Timo Joutsamo, jonka vaimo taas on Ullan opiskelutovereita. Kiitos kaikille ystävällisestä mukanaolosta. Tämän jutun kuvat otti Juha, jolle erityiskiitokset. Pahoittelut siitä, että tekstinkäsittelyssä oli ongelmia. Tarkoitus oli kertoa, että sali oli täynnä kutsuvieraita ja että Häikiö ja HP keskustelivat kirjan teemoista.

Kun Svinhufvud pakeni punaisia jäänsärkijällä

Pääministeri P.E. Svinhufvud pakeni jäänsärkijällä 3.3.1918 Tallinnaan, kun laiva oli ensin vallattu venäläisiltä. Tallinnasta hän jatkoi matkaansa Berliiniin, jossa neuvotteli Saksan ylimmän johdon kanssa maiden välisestä yhteistyöstä. Hän tapasi myös von der Goltzin, ja miehet sopivat tulevan maihinnousun suuntaviivoista. Berliinistä pääministeri jatkoi Ruotsin kautta Vaasaan, ja otti sinne jo aiemmin punaisia paenneet senaattorit johtoonsa. Tasan sata vuotta myöhemmin Svinhufvudin muistosäätiö järjesti Kotkan Merikeskus Wellamossa seminaarin, jossa em. aihetta käsiteltiin ja jonka kohokohtana oli Tarmon matkaa kuvaavan dokumenttifilmin ensiesitys. Yleisöä oli paikalla komeasti runsaat sata. Dokumenttifilmin olivat suunnitelleet lankoveljeni Pentti, professori Martti Häikiö ja toimittaja-kirjailija Maarit Tyrkkö. Lopputulos oli oivallinen. Seminaarin pääesitelmän piti Häikiö, joka kertoi Svinhufvudin paluusta Siperiasta, Tarmon valtauksesta ja matkasta Berliiniin. HP puhui siitä, miten saksalaisten panos ratkaisi sisällissotamme lopputuloksen keväällä 1918. Kuulijakunta on varsin edustavaa joukkoa. Eturivin paikoilla oli myös vanha ystävä Ilkka. Pentti oli seminaarin puheenjohtaja, ja lisäksi hän piti bussissa noin tunnin mittaisen erinomaisen luennon siitä, miten sotaa oli Suomenlahden pohjoisrannikolla eri vuosisatoina käyty. Seminaari päätteeksi meillä oli tilaisuus tutustua restauroituun Tarmoon, josta HP laittaa malliksi kuvan kapteenin hytistä. Hieno kokopäivämatka Kotkaan. Kiitokset järjestäjille.

Hieno on uusin Tuntematon sotilas

Sattuneista syistä pääsimme vasta eilen katsomaan Aku Louhimiehen Tuntematonta sotilasta. Katsomo oli edelleenkin maanantai-iltana puoliksi täynnä. Tosin muutama kymmenen katsojaa poistui teatterista, kun filmin englanninkielinen tekstitys ei sillä kertaa onnistunut. Mutta mukava oli havaita, että filmi kiinnostaa muitakin kuin suomalaisia. HP:n tulkinnan mukaan tämä kolmas Tuntematon on paras kaikista: hyvät näyttelijät, kuten Eero Aho Rokkana, loistava kuvaus ja visualisointi sekä entisestään parantunut tarina, jossa sotilaiden suhteet toisiinsa ja varsinkin kotiväkeensä saavat enemmän huomiota kuin aikaisemmin. Jos et ole vielä käynyt filmiä katsomassa, menepä kiireesti äläkä jää odottamaan mahdollista tv-esitystä. Siinä elokuvan teho kyllä kummasti heikkenee. Nyt kolmetuntinen sujui teatterissa aivan huomaamatta, HP:ltäkin jäivät pop cornit melkein syömättä.

Ridu, Ilu ja von Wrightin veljekset

Tässä äskettäin kävimme Ritvan ja Ilkan kanssa Ateneumissa tutustumassa von Wrightin veljesten taiteeseen. Kun vielä näyttelyn jälkeen kävimme Kappelissa, kyseessä oli kokonainen Taidemenu, joka on niitä mukavimpia tapauksia, joita Helsingissä on tarjolla.Taistelevat metsot ja jokunen muu hieno maalaus on seuraavassa näytillä. href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQrd1gi42aLEGqPRZPxQaGQ3dCJI5qtOyE7dnfouyFWJf4_u6QkJaRO8SC_N5l3wCVTk0u68B1KeKzvFYHFGybCmaW-HmMnR8RI7fvq88ujWN69Edu3L9HmSISwbsnEVIlKa2goobcWgje/s1600/DSC08495.JPG" imageanchor="1" > Kappelissa Ritva kutsui meidät ensi kesänä heidän mökilleen Karttulaan, jonka seudulla on mahdollista tutustua moniin sellaisiin paikkoihin, joissa von Wrightit olivat työskennelleet

Kun alokkaasta tuli panssarijääkäri

Olimme saaneet kutsun Kustin valatilaisuuteen Vekaranjärvelle, kun Kusti sai kutsua juhlaan neljä läheistään. Pääsimme mukavasti Susannan kyydissä: Timo oli työmatkalla Etelä-Afrikassa ja Sakkea ja Kiaraa sitoi koulu. Valan vannoi noin kaksi tuhatta alokaska ja heillä oli vieraita noin 7000. Hieno päivä oli järjestetty. Ennen valajuhlaa meillä oli aikaa tutustua sotilaskodin tarjontaan ja ihastella Karjalan prikaatin asekalustoa. Ensimmäisen tykki on vanhempaa perua ja viimeisin panssariajoneuvo on maamiinojen nostaja, jonkalaista HP ei ollut aiemmin nähnytkään. Alokkaat järjestäytyivät varuskunnan paraatikentälle, jossa heille pidettiin kannustavia puheita ja jossa he vannoivat sotilasvalan. Pieni osa alokkaista, alle kymmenen prosenttia, oli antanut jo etukäteen sotilaan vakuutuksen. Paraatikentältä uudet jääkärit marssivat ryhdikkäästi kasarmeihinsa. Mukana oli jokunen nainen ja myös muutama tummaihoinen. Valajuhlan jälkeen vierailla oli tilaisuus oman panssarijääkärinsä opastuksella tutustua armeijan sisäpalvelukseen. Punkka ja pinkat olivat viimeisen päälle ojennuksessa, minkä varsinkin äiti ja isoäiti panivat ilolla merkille. Tupatarkastuksen jälkeen siirryimme päivälliselle, jossa pääruokana oli - kuinkas muuten - hernekeitto Seuraava kuva osoittaa, että Kusti on ylpeä uudesta sotilasarvostaan. Kiitos Kusti, kun saimme olla mukana. Ja hyvää motivaatiota ja oikeaa asennetta jatkossakin Karjalan prikaatin Kymen jääkäripataljoonassa, joka on armeijamme valiojoukko-osastoja ja vastuullisella paikalla.

Mitään ei ole tehtävissä - paitsi markkinointia

Tänään lähti painoon HP:n uusin kirja Haastaja Saksasta - von der Goltz ja Mannerheim 1918 (Docendo, 450 sivua). Sen valmistumisen eteen HP on joutunut viime kesästä alkaen tekemään todella pitkiä päiviä, ja lomatkin ovat jääneet vähiin. No nyt ei enää ole mitään sisällön suhteen tehtävissä, kirja on mikä on, ja se julkistetaan 8. maaliskuuta. Se mitä nyt voidaan tehdä, on lähinnä markkinointia, ja sitähän tämä blogijuttukin on.

Tärkeä täydennys eiliseen - poika tuli

Perjantaina illansuussa tasavallan presidentin kanslia ilmoitti, että Jennylle ja Saulille on syntynyt poikavauva. Tämä siis kaiken muun ilon lisäksi. Tästä Lennukin tykkää. HP lähettää vanhemmille lämpimät onnentoivotukset.