Herkkusuiden matkassa Savon sydämessä

Kesän automatkan teimme Savon sydämeen, ensin Varkauden seudulle, sitten Savon pääkaupunkiin Kuopioon ja lopuksi entiseen Karttulaan, joka jokunen vuosi sitten fuusioitui Kuopioon. Lähellä Varkautta tapasimme kuopiolaiset ystävämme Merjan ja Heikin, jotka olivat äskettäin ostaneet komean hirsilinnan, jota he onnellisina esittelivät. Illan pääruokana oli loimutettua lohta erilaisine lisukkeineen. Seuraavan päivän lounas oli yllättävä mutta yhtä herkullinen sekin: isoja lettuja, joiden täytteenä oli sieniä ja jotain muuta.

Olohuoneen isosta ikkunasta avautuva järvimaisema oli kuin alttaritaulu.Maalaustaiteemme klassikotkaan eivät ole pystyneet parempaan.

Seuraavat pari päivää olimme Kuopiossa, ihailimme sen vilkasta laivaliikennettä satamassa. Illallisen söimme hotellimme lähellä olevassa Musta Lammas -ravintolassa. Se ei päällisin puolin koreile, mutta ravintolan salit ovat sitäkin kiehtovammat, ne kun on rakennettu entisen Ranin Oy:n olutpanimon varastoihin upeaksi holvistoksi. Söimme menu-listalta Kuhaa Kallaveden tapaan, ja sitä voimme vahvasti suositella kaikille blogin lukijoille. Alku- ja jälkiruokaa ei välttämättä tarvitse tilata, sillä parikin tarjoilijaa toi koko ajan erilaisia pikku lisukkeita ja herkkupaloja.

Ja kuten huomaat, ravintolaan ulkoseinään on kiinnitetty Chaine des Rotisseurs -kilpi laadun takeeksi. Paistinkääntäjien kansainvälinen järjestö on vuodesta 1248 myöntänyt laatukriteeriensä perusteella ravintoloille mainitun kilven, joka on merkittävä tunnustus aterioiden ja palvelun laadusta. Eikä vanhoilla meriiteillä voi pitkään brassailla, sillä kilpiravintolat tarkistetaan vuosittain.

 

Karttulassa Ritva ja Ilkka olivat järjestäneet hienot rapuillalliset. Ravut oli hankittu jostakin naapurikylästä. Rapujen jälkeen tarjolla oli maukas paahtopaisti.

 

Seuraavan päivän lounaaksi Ritva paistoi maittavat muikut - voissa tietenkin. Korpilahden mökille vietäväksi ostimme, kuten Savossa on tapanamme, ison ahvenkukon, josta riitti evästä pariksikin päiväksi.

Parhaat kiitokset Merjalle ja Heikille sekä Ritvalle ja Ilkalle. Ensi kesänä on meidän vuoromme vastata yhteisistä herkutteluista.