Ulla 70 vuotta, osa II/II: Kiehtova Kappeli

Ullan ja meidän muidenkin juhlat jatkuivat sitten klo 18 iki-ihanassa Kappelissa, kulttuuriravintolassa, jossa Tuusulanjärven taiteilijatkin pitivät tapanaan nauttia miljööstä ja toistensa seurasta joskus sata vuotta sitten.Kappeli oli, kuten aina, kauneimmillaan iltavalistuksessa. Meille oli katettu keskelle salia pitkä 20-hengen illallispöytä.

Ateneum-pakettiin liittyi Kappelin Taide-menu; kermaista sorsakeittoa, paistettua siikaa ja nieriää, Kappelinleivos, jonka resepti on noin sadan vuoden takaa, sekä kahvi avec.

Runsaan kuvakerronnan aloitan päivänsankarista ja hänen varjossaan myhäilevästä Heimopäälliköstä. Viihdyimme illallispöydän ääressa peräti kuusi tuntia, aina valomerkkiin asti.

Pöytäkokoonpanot vaihtuivat illallisen jälkeen moneen kertaan kun iloiset vieraat halusivat seurustella toinen toistensa kanssa. Vaikka Kusti oli taiteillut hienot pöytäkortit jokaiselle, alkuperäinen istumajärjestys ei sitonut kuin illallisen ajan, jota toki nautimme kolmisen tuntia.

Kun HP ei huomannut kuvata Kustin kortteja paikan päällä, laitettakoon tässä pari esimerkkiä kotona kuvatuista. Kusti oli nähnyt paljon vaivaa, ja jokainen vieras sai itselleen sopivat viestit.

Päivänsankarille pidettiin useita puheita, ja halauksiakin tuli kosolti.

Karismaattiset ja hyväkäytöksiset lastenlapset söivät tietysti aikuisten illallisen ja iloitsivat puoleenyöhön saakka. Kappelissa kun on mahdollista liikkua ravintolasalista myös Cafen puolelle.

Ullan lapset ja heidän puolisonsa nauttivat toistensa ja myös muiden seurasta.

Äidin ja pojan katseet ovat yleensä erityisen lämpimät.

Ulla 70 vuotta, osa I/II: Järven Lumo

Perjantaina 10. tammikuuta heimomme kantaäiti vietti merkkipäiväänsä, jonka ohjelman hän oli itse suunnitellut, poislukien brunssi, jonka Heimopäällikkö tarjosi Jääkärinkadulla klo 9.Itse juhla alkoi Ateneumissa klo 16.

Aloitimme Ateneumin Cafessa, jonne Ulla oli kutsunut heimonsa lisäksi lähimmät sukulaiset ja ystävät. Halauksia ja iloista mieltä oli liikkeellä alusta alkaen.

Laitan taas paljonlaisesti kuvia, ne puhukoot puolestaan. Teksti jää vähemmälle. Muistathan, että kun klikkaat, kuvat kasvavat.

Cafessa ei vielä puheita pidetty, toki laulettiin "Paljon onnea vaan" ja nautittiin kuohuviinit.

Lapsilla on aina iso ja tärkeä rooli heimomme juhlissa.

 

Cafesta siirryimme Ateneumin toisen kerroksen Auditorioon kuuntelemaan Ullan tilaamaa esittelyä taidetalon tämänhetkisestä päänäyttelystä.

Näyttely, Järven Lumo, kertoo Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä, jonka muodostivat sellaiset suuruudet kuin Sibelius, Järnefelt, Halonen, Erkko, Aho ja Soldan-Brofelt.

Näyttelyn tunnuskuvassa on taiteilijoiden postilaatikot. Tämä sai Jaakon (9) kysymään Ateneumin amanuenssilta, missä päin Tuusulanjärveä nämä modernit postilaatikot silloin sata vuotta sitten oikein olivat. Terävä kysymys.

Saimme hyvän opastuksen Järven Lumo -näyttelyyn. Ja kuten huomaat, Ullan vieraat olivat innolla mukana. Esittelyn piti kestää puoli tuntia, mutta motivoitunut ryhmämme aiheutti sen, että amanuessi puhuikin tunnin, ja vastaili myös kysymyksiimme.

Laitan loppuun pari kuvaa esittelyn heijastuskuvista kun itse näyttelyssä ei saanut kuvata. Ensimmäinen kuva on Pekka Halosen maalaus rantasaunastaan ja tekeillä olevasta hirsilinnasta.

Tämän maalauksen kohdetta et hevin arvaa. Kyseessä on nobelistimme F.E. Sillanpaa nuoruutensa voimissa ja 1700-luvun kustavilaiseen asuun pukeutuneena. Taulun maalasi Eero Järnefelt.

 Miten Ullan juhlat sitten jatkuivat, siitä kerron lähipäivinä. Pysykää kanavalla.