Seuraavassa kuvassa kannattaa panna merkille kimppu lupiineja, jotka Ulla poimi Korpilahdelta Helsinkiin tullessamme maantien varresta (eihän niitä muualla kasvakaan), osti sitten Joutsasta muoviämpärin ja laittoi siihen riittävästi vettä, joten ne säilyivät tuoreina juhlaan saakka. Lupiinit Ulla toi siksi, että hän oli aikanaan, kun Kusti oli pieni, noukkinut niitä yhdessä Kustin kanssa kesäisin Toukolan pöytään. Kusti erityisesti tykkäsi juuri lupiineista.
Juhlaväki kokoontui Lapinlahdenkadulle klo 18, kelloaika oli tarkoituksella valittu, koska päivä oli 18.6. ja Kusti täytti 18, siis 18-18-18. Juhla jatkui aina iltayhteentoista.
Istuimia ei kaikille riittänyt, mutta eipä niitä kukaan kaivannutkaan.
Illan isäntäpari, siis Kustin vanhemmat, kohottivat alkumaljat Kustin onneksi ja menestykseksi. Eikä paikalla näkynyt muuta kuin iloisia ilmeitä. Yhdessä riemuittiin siitä, että Kusti, josta kaikki pitävät, oli tullut miehen ikään. Ja mukava oli nähdä vanhaa sukua jälleen koolla.
Kustista on kasvanut komea nuorimies, joka vuoden päästä kirjoittaa ylioppilaaksi, menee armeijaan ja sen jälkeen aloittaa opinnot (tai toisinpäin). Parhaillaan hän suorittaa autokoulua ja siirtyy työelämään menemällä kesätöihin enonsa ja kummisetänsä Juhan firmaan.
Illan kokokohta oli tietysti juhla-ateria, josta päävastuun kantoi Kustin isä Timppa. Hyvin maistui kaikille.
HP:n puoliso otti illan loppupuolella kuvan paikalla olleista tohtoreista, vasemmalta katsottuna Pena (aiheenaan sotahistoria ja oppilaitoksena Maanpuolustuskorkeakoulu, 2007), sitten Krisse (tuotantotekniikka, Aalto-yliopisto, 2013), Susanna (Social Scienses, Georgia State University, 2011) ja HP (Suomen historia, Turun yliopisto 1971)