Neljä näkökulmaa vappuun

Laatulehden etusivun pitäisi olla pyhitetty päivän tärkeimmille uutisille. Hesari kuitenkin myy sen mainoksille. Joskus nekin voivat olla yleisestikin ajankohtaisia kuten Elisan koko sivun mainos vapunaaton lehdessä. Mainos istuu tähän päivään ja synnyttää hyvän olon tunteen viestillään: Tänä vuonna ollaan yhdessä etänä. Sen sijaan pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen kaipaa kolumnissaan entisten vappujen luokkataisteluhenkeä ilkkumalla porvareita siitä, että paha on nyt mennä vappubrunssille Ullanlinnaan ja ravintolaan silli-ja snapsilounaalle. Toisaalta hän suree sitä, ettei työväestö nyt pääse osoittamaan joukkovoimaansa vappukulkueissa punalippujen loisteessa. HP mietti juttua lukiessaan, että onko tämä satiiria mutta päätyi siihen, että ei ole. Ihan tulee mieleen vanhat taistolaiset parhaina päivinään. Vapunaaton parhaat jutut löytyivät Hesarin yleisönosastosta. Helsinkiläinen Kylli Tikkanen ihmetteli, mikä meitä suomalaisia vaivaa kun emme saa ruokaa omin voimin pelloiltamme. Ja Vesa Huttunen Vantaalta tarjosi ratkaisuksi kaupunkilaisten pikakoulutusta maataloustöihin. Hän muistutti, että vuonna 1939 yksi sukupolvi sai pikakoulutuksen talvisotaan. Että on sitä ennenkin osattu yhdessä ottaa isoa vastuuta, kun on löytynyt tahtoa. Kun Mantan lakitus ei tänä vuonna onnistunut muuta kuin virtuaalisesti, Ulla lakitti oman Mantamme, joka on Jussi Vikaisen patsas Metsänistuttajatar vuodelta 1943. Ullan isä Viljo Airio, joka oli koulutukseltaan metsänhoitaja, sai patsaan häälahjaksi aikaisemmalta työnantajaltaan Vakka-Suomen maatalouskoululta. Kerrotaan, että Vikaisen mallina oli hänen vaimonsa, joka näyttää olleen varsinainen kaunotar. Ulla puolestaan sai hienon patsaan perintönä, ja Jääkärinkadulla se on kunniapaikalla. Patsaan merkeissä HP toivottaa lukijoilleen ja ystävilleen oikein Hyvää vappua. Pidetäänhän yhteyttä.

Pullantuoksuiset syntymäpäivät

HP:n vävy Timppa täytti tänään 55 vuotta. Kävimme tervehtimässä häntä hänen kotonaan Eirassa. Kättelemään emme menneet vaan onnittelut lausuttiin niin, että Timppa soitettiin ikkunaan, johon hänen lisäkseen ilmaantuivat myös perheen naiset Susanna ja Saara. Tuliaisiksi Ulla oli leiponut maukkaita kanelipullia, jotka hän jätti Halosten oven taakse. Samana päivänä 26. huhtikuuta HP:n kummipoika Otto täytti 40 vuotta. Meidän oli tällä kertaa tyydyttävä tekstiviestionnitteluun. Laajalle ystäväpiirilleen, noin 30, Otto ja vaimonsa Eve järjestivät aattopäivänä yhteisen illallisen, jonka jokainen laittoi ja nautti kotonaan ja digitekniikkaa käyttäen yhdessä skoolattiin ja seurusteltiin.

Tiukat ohjeet hillotolpalta

Olli-Poika Parviainen (vihr.) putosi viime vaaleissa eduskunnasta oltuaan siellä yhden kauden. Mutta ei hätää, aatesisaret pelastivat nuoren miehen niin hyvälle hillotolpalle kuin kokemattomalle poliitikolle (39) oli mahdollista, sisäministeriön poliittiseksi valtiosihteeriksi ministeri Maria Ohisalon (vihr.) alaiseksi. On poliittiselle valtiosihteerille varmaan ollut kova paikka, kun häneltä ei juuri ole kysytty, mitä koronarintamalle kuuluu. Mediahan kysyy ennen muuta lääketieteen asiantuntijoilta, ja jos tarvetta politiikan puolelle on, sitten ministereiltä. Torstaina Yle kysyi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektiosairauksien ylilääkärin Asko Järvisen lausuntoa. Ottamatta kantaa Järvisen lausuntoon HP ihmettelee sitä, että Parviainen välittömästi totesi lausunnon vaaralliseksi, se kun oli hänen mielestään ristiriidassa virallisen linjan ja tiedon kanssa. Voi pyhä yksinkertaisuus, esim. pääministeri Sanna Marin (sd.) jatkuvasti alleviivaa sitä, että hallitus koko ajan tukeutuu lääketieteen eturivin asiantuntijoihin, jollainen Järvinen kiistatta on. HP toivoo, että taivas varjelisi meitä näiltä hallituksen kokemattomilta poliittisilta avustajilta. Kiitettävän hiljaa he onneksi ovat olleetkin, toivottavasti he eivät ministeriöiden sisällä kovin pahasti sotke asioita. Ja lopuksi: kun hallitus purki Uudenmaan eristyksen, siinä vedottiin perustuslakiin. Mitä muuta tämä Parviaisen viesti on kuin käskytystä sanan- ja mielipiteenvapauden rajoittamiseen.

Veret seisauttava Espanjantauti

HP katsoi Yle Areenasta dokumentin Espanjantaudista, joka raivosi ympäri maailman vuosina 1918-1920. Dokumentti on BBC:n loistavaa työtä, siinä alkuperäiset filmit istuvat hyvin uuteen tuotantoon, ja asiantuntijat ovat epäilemättä maailman parhaita. Taudin ensimmäinen aalto tappoi arviota 50 miljoonaa ja toinen saman verran. Pandemia sai alkunsa Yhdysvalloista, josta se tuli laivalla sotilaiden mukana Ranskaan. Maailmansodan länsirintamalla tartunnan saivat ensin englantilaiset ja saksalaiset ja nopeasti myös muut Euroopan kansat. Virus sai nimensä Espanjasta sen tähden, että sikäläiset lehdet siitä ensinnä kertoivat. Muiden Euroopan maiden lehdistö ei sotasensuurin takia saanut pandemiasta kirjoittaa. Suomessa viruksen aiheuttamaan tautiin kuoli noin 30 000 ihmistä, heistä 10 % vankileireillä, mikä epäilemättä laskettiin valkoisen terrorin syntilistaan. HP:n arvio on, että Suomeen epidemia saapui kreivi von der Goltzin joukkojen myötä, nämä kun kävivät sisällissodan jälkeen lomilla kotimaassaan. Mitä asiasta kertoo Eila Linnanmäki väitöskirjassaan Espanjantauti Suomessa, joka ilmestyi 2005, sitä HP ei päässyt tarkistamaan kun kirjastot ovat kiinni. Espanjantauti oli samankaltainen kuin nykyinen korona, se levisi laivojen välityksellä kun korona leviää lentoteitse. HP on sitä mieltä, että YLE:n pitäisi lähettää tämä vuonna 2018 valmistunut dokumentti pikauusintana, sen verran ajankohtainen ja tärkeä se on. Se olisi myös varoittava kertomus niille, jotka eivät vieläkään ota koronan sulku-ja varotoimia tosissaan.

Mitähän se Manu sanoisi?

Entinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto tunnettiin filosofissävyisistä lausunnoistaan, joita toisinaan oli vähän vaikea ymmärtää. Ystävältäni Risto Krogerukselta Jyväskylästä sain pääsiäistervehdyksen, jonka hän lopetti Koiviston aforismiin: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. Tämä on selkeää tekstiä ja sopii kovin hyvin tähän päivään. Samaan sävyyn puhui myös arkkipiispa Tapio Luoma pääsiäisenä Turun tuomiokirkossa. Hän sanoi jotenkin näin: Emme tiedä, millainen tulevaisuus on, mutta lähdetään siitä, että se on valoisa. Hyvää kevään jatkoa kaikille!

Nalle naapurin ikkunassa

Näin koronakriisin aikana on syytä nauttia pienistäkin asioista. Yksi, eikä niinkään pieni, on laajalle levinnyt Nalle ikkunalla -kampanja, jossa tasavaltamme ykkösnainen Jenni Haukio ilmoitti twitterissään viikko sitten olevansa mukana. Hän korosti sitä, että Nalle luo toiveikasta tunnelmaa ikävien uutisten lomaan: Pienellä eleellä voi olla mittaamattoman suuri merkitys, Haukio kirjoittaa. HP on samaa mieltä, Nalle on sympaattinen ja rakastettava sekä nimenä että olentona. Yllä olevat nalle ja sydän ilmestyivät Jääkärinkadulle kolmisen viikkoa sitten. HP kuvasi ne omasta työhuoneestaan käsin. Tänään hän lähti päivälenkilleen kamera kaulassa havainnoimaan, paljonko nalleja muuten oli Ullanlinnan ikkunoissa. Ja olihan niitä, esim. Ölanderin kukkakaupan näyteikkunassa Korkeavuorenkadulla niitä oli neljä, joista HP laittaa blogiin kaksi. Koska hintalaput olivat nähtävissä, nallet olivat myös myynnissä. HP käveli myös Eiraan. Nallea ei Halosten ikkunoissa ollut, sen sijaan Sakke tuli tervehtimään Pappaansa, jota ei ollut nähnyt neljään viikkoon. Ikkunan alla puolestaan Sakken vanhemmat Susanna ja Timo olivat päiväkahveillaan ja ottivat aurinkoa. Kustia ei näkynyt, mutta hän lähetti myöhemmin pääsiäistervehdyksen. Myöhemmin samana päivänä HP sai Ritvalta Karttulasta heidän savolaisen versionsa puheena olevasta teemasta. HP:n suosikkilintuja on mustarastas, Black Bird, olkoon tämä sitten Blue Bird. Kiitos Ritva kuvasta. Näiden kuvien hengessä HP toivottaa kaikille ystävilleen oikein hyvää pääsiäistä. Pitäkää kroppanne terveinä ja mielenne virkeinä.

Heimomme Prinsessa täytti 19 vuotta

Tapahtuu tämän koronakriisin keskellä sentään mukaviakin asioita, kuten se, että Veera täyttää 19 vuotta. Lämpimät, rakkaat onnittelut! Juhlat jäävät nyt pitämättä, lauloimme aamulla puhelimessa Paljon onnea vaan ja vaihdoimme kuulumiset. Veeran isot juhlat eli yo-juhlat saattavat näillä näkymin jäädä nekin puhelin- ja nettiversioksi, mutta juhlimme sitten myöhemmin. Pääasia, että kirjoitukset menivät hyvin. Onnittelukuvaksi HP laittaa kuvan Jaakon rippijuhlista viime elokuussa, jossa Veeraa vähän jännittää veljensä puolesta (ks. blogi 13.8.2019). Todettakoon vielä, että samana päivänä, mutta 99 vuotta sitten (8.4.1921), syntyi HP:n äiti Maija Toivikki Tattari. Kiitolliset muistot hänelle sinne yläilmoihin.

No nyt meillä on nyrkki

Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtionvarainministeriö ovat asettaneet ministeriöiden oman analyysin tueksi selvitystyöryhmän laatimaan asiantuntija-arvion koronakriisin vaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan rajoittaa. Työryhmä arvioi myös toimia, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Selvitysryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu VTT, työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja muiksi jäseniksi professori, taloustieteen nobelisti Bengt Holmström, VTT Sixten Korkman ja professori Roope Uusitalo. Tässä meillä on se kauan kaivattu nyrkki, jonka jäsenillä on korkea koulutus sekä laaja työelämän kokemus. Sen mielipiteitä hallituksen kannattaa kuunnella. He ovat tulleet suomalaisille tutuiksi kirjoituksillaan ja kirjoillaan, nobelistina Holmström on myös kansainvälisen tiedemaailman huipulla. Joukon nuorin on 1968 syntynyt Uusitalo, jonka erinomaisia ja ajankohtaisia kolumneja voimme lukea Suomen Kuvalehdestä. HP tapasi Roopen ensi kerran 1970-luvulla, kun hänen äitinsä oli HP:n opiskelu- ja tutkijakollega Turun yliopistossa. Roope ei tätä tapaamista muista, koska oli silloin vain muutaman vuoden ikäinen.