Vaikka tapanamme ei ole ruokkia Päijänteen
sorsia, ne silloin tällöin piipahtavat meitä tervehtimässä. Rohkeimmat tulevat jopa maihin syömään mustikoita, silloin kun itsekin liikumme ulkona - näin siksi, että sorsat tietävät, että silloin ei tarvitse pelätä metsän pikkupetoja kuten villiminkkejä. Tämän kertaiset vieraamme, yhteensä kymmenkunta, viihtyivät hyvin saunarannassa ja tuntuivat jopa hieman keimailevan kuvaajalle. Näin loppupuolella kesää poikaset olivat jo varsin isoja. Ensimmäiseen kuvaan HP sai vangittua joukkoa johtaneen emosorsan syömässä mustikoita. Kuten huomaat, sorsan värit sulautuvat hyvin metsämaastoon.
Kiintoisaa on ollut kesän mittaan seurata, miten sorsaemot kouluttavat poikasiaan sekä varovaisuuteen petojen varalta että etsimään ravintoa. Vähän aikaisemmin HP seurasi erästä tällaista koulutustuntia, jonka aikana joukkoa johtanut emo äänimerkein antoi ohjeita. Terävän varoitusäänen perusteella poikaset ryntäsivät salamanopeasti yhteen ja muodostivat pyöreän ison karvalakin muotoisen keon. Tarkoitus kai oli, että muodostelma näyttäisi isolta eläimeltä, niin kuin näyttikin. Harmi vain, ettei HP:llä ollut kameraa matkassa.
Kiintoisaa on ollut kesän mittaan seurata, miten sorsaemot kouluttavat poikasiaan sekä varovaisuuteen petojen varalta että etsimään ravintoa. Vähän aikaisemmin HP seurasi erästä tällaista koulutustuntia, jonka aikana joukkoa johtanut emo äänimerkein antoi ohjeita. Terävän varoitusäänen perusteella poikaset ryntäsivät salamanopeasti yhteen ja muodostivat pyöreän ison karvalakin muotoisen keon. Tarkoitus kai oli, että muodostelma näyttäisi isolta eläimeltä, niin kuin näyttikin. Harmi vain, ettei HP:llä ollut kameraa matkassa.
No comments:
Post a Comment