Vapautunut maaorja rakensi palatsin Espalle

Hesarissa oli keskiviikkona juttu siitä, miten Helsingin kaupunki on myymässä Pohjois-Esplanadilla vastapäätä Kappelia sijaitsevaa taloa sijoitusyhtiö Capmanille 15,5 miljoonan euron hintaan. Komea empiretyylinen talo tunnetaan Uschakoffin talona, koska sen rakennuttaja oli vuosina 1815-1816 venäläinen kauppias Jegor Uschakoff,joka oli yhdessä veljensä kanssa tullut Suomeen Venäjän armeijan mukana Suomen sodassa 1808. Siihen saakka hän oli elänyt maaorjana Siperiassa. Suomessa veljekset aloittivat menestyksellisinä kauppiaina, ja pystyivät ostamaan itsensä vuonna 1812 vapaiksi keisarilta. Jo vuonna 1815 he olivat riittävän vauraita rakentaakseen komean talon, jossa asuivat ja jonne sijoittivat liiketoimensa.

HP on palstallaan ennenkin ihastellut venäläisten Helsinkiin rakentamia komeita kivitaloja, mutta sitä hän ei ole tiennyt, että näin nopea säätykierto olisi ollut mahdollinen. Jegor Uschakoffin menestystä kuvaa sekin, että hänet myöhemmin "aateloitiin" kauppaneuvokseksi vuonna 1822. Hänellä oli vahva asema Helsingin kunnallishallinnossa, johon silloisen lain mukaan vain varakkaat pääsivät. Uschakoff toimi rakennusurakoitsijana ja nykyisen Espoon Otaniemessä hänellä oli isohko kaakeli- ja tiilitehdas. Uschakoff kuului tehtailijoiden Sinebrykoff ja Kiseleff kanssa Helsingin merkittävimpiin venäläisperheisiin.

Vankileirillä syntyi laulu Villiruususta

Dosentti Marko Tikka on kirjoittanut 1990- ja 2000 -luvulla muutaman tärkeän kirjan sisällissodasta, varsinkin terrorista. Ennen häntä terroritutkimuksen klassikkona pidettiin professori Jaakko Paavolaista, jolle terroriteot, silmittömät tappamiset, olivat vain yksittäisten ihmisten surmatöitä. Tikka kuitenkin osoitti, että niin punaisten kuin valkoistenkin terrori oli ylhäältä ohjattua, järjestelmällistä tappotyötä ja tärkeä osa kummankin osapuolen sodankäyntiä. Kirjassaan Terrorin aika (Ajatus Kirjat 2006) Tikka kertoo myös Villiruusun syntyhistorian. Lahden vankileirillä parikymppinen karjalaispoika Eino Kettunen sommitteli kaiken kurjuuden keskellä lauluun Inarinjärvestä uudet sanat tähän tyyliin: On metsän siimeksessä, pien villiruusunen, sen salon sydämessä on olla rauhainen. Ei sinne yllä myrskysää, sen korpikuuset piirittää, ja aivan sattumalta tuon ruusun kohtasin... Laulu osoitti toisaalta väkevää elämänhalu ja toisaalta pakoa todellisuudesta.

Kymmenen vuotta myöhemmin Fazerin musiikkikaupan konserttiosasto etsi kuumeisesti sopivia sävelmiä uusille levyilleen keskellä gramofonilevyjen korkeasuhdannetta. Niinpä Eino Kettusen Villiruususta tehtiin 1929 levy, jossa Tuure Ara lauloi Villiruusun. Kääntöpuolella oli Emma-valssi, niin ikään Aran esittämänä. Levystä tuli valtaisa menestys.

Villiruusu on myös osa HP:n opiskeluhistoriaa. Kun HP muutti Toijalan yhteiskoulusta Hämeenlinnan lyseoon toiselle luokalle, hänen laulunumeronsa putosi yhdeksiköstä kuutosen. Silloin Isä-Oskari, joka oli laulumiehiä - lauloi mieskuorossa ja soolona opettajien pikkujouluissa - sanoi, että eihän tällainen vetele. Ja opetti lyseon tokaluokkalaiselle Villiruusun. Seuraavissa laulunkokeissa HP kajautti oppimansa laulun niin komeasti, että opettaja katsoi ihmeissään muistikirjaansa ja sanoi, että siinä täytyi olla joku virhe. Laulunumero nousi kertaheitolla takaisin yhdeksikköön, ja siinä se myös pysyi. Sitten myöhemmin kun HP pyrki Turun opettajakorkeakouluun, hän pääsykokeissa lauloi Villiruusun. Kohtalaisesti se varmaan meni silloinkin, koska opiskelupaikka avautui, vaikka HP päätyikin yliopistoon.

Muistatko, mikä olikaan ulb?

div>Walter Ulbricht oli kommunisti ja 1950-1971 Itä-Saksan suvereeni johtaja, jonka päätöksellä rakennettiin mm. Berliinin muuri 1961. Hänellä oli vinkuva ääni, ja puhe puuroutui välillä niin, että sitä oli mahdoton ymmärtää. Silti hän, Harppi-Saksaa rautaisella otteella hallitessaan, piti jatkuvasti puheita radiossa ja televisiossa. Kun kuuluttaja kertoi, että nyt puhuu kommunistisen puolueen pääsihteeri, kuuluttaja ei ehtinyt lausua koko nimeä, kun valtaosa kuulijoista/katsojista jo sammutti laitteensa. Siis näin: "Nyt puhuu pääsihteeri Walter Ulb..." Tätä kutsuttiin silmänräpäyksen mittaiseksi ulb-aikayksiköksi.

HP:lla on vähän samanlainen olo, kun tv-kuuluttaja ilmoittaa, että lähetyksessä esiintyy ministeri Krista Kiuru. Jos hän ei lue paperista, silloin hän onnistuu koukeroisella ilmaisullaan saamaan asiat pahan kerran solmuun. Hyvät puheviestinnän ammattilaiset - auttakaa nyt ministeriä, jolta ei yritystä eikä intoa puutu.

Hienoa naiset, huonoa Harakka

Oli kerrassaan ilo katsella Suomen naishiihtäjiä, jotka tänään voittivat upean taistelun jälkeen viestipronssia MM-kisoissa. Ihan liikutuksen puolelle meni kotikatsomossakin se ilon purkaus sen jälkeen kun Krista Pärmäkoski ylitti maaliviivan ennen Yhdysvaltojen Jessica Digginsiä. Kasvomaskit olivat kaikilla muilla paitsi Kristalla, joka oli painettu kasan alimmaiseksi. Sen sijaan turvaetäisyyksistä eivät hurmaantuneet hiihtäjät piitanneet. Tämän hetken suosituin suomalainen, koronaguru Mika Salminen antoi hiihtäjille kuitenkin synninpäästön ja lähetti heille Puoli seitsemän -ohjelmassa parhaat onnittelut.

Sen sijaan liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) herätti kiusallista huomiota päivää aikaisemmin poikettuaan baariin "lasilliselle", ehkä kahdellekin. Baarivisiitin hän teki vähän sen jälkeen kun pääministeri Sanna Marin (sd) oli kehottanut suomalaisia karttamaan baareja ja ilmoittanut, että baarit ja ravintolat tullaan sulkemaan.