Heimomme Prinsessa täytti 19 vuotta

Tapahtuu tämän koronakriisin keskellä sentään mukaviakin asioita, kuten se, että Veera täyttää 19 vuotta. Lämpimät, rakkaat onnittelut! Juhlat jäävät nyt pitämättä, lauloimme aamulla puhelimessa Paljon onnea vaan ja vaihdoimme kuulumiset. Veeran isot juhlat eli yo-juhlat saattavat näillä näkymin jäädä nekin puhelin- ja nettiversioksi, mutta juhlimme sitten myöhemmin. Pääasia, että kirjoitukset menivät hyvin. Onnittelukuvaksi HP laittaa kuvan Jaakon rippijuhlista viime elokuussa, jossa Veeraa vähän jännittää veljensä puolesta (ks. blogi 13.8.2019). Todettakoon vielä, että samana päivänä, mutta 99 vuotta sitten (8.4.1921), syntyi HP:n äiti Maija Toivikki Tattari. Kiitolliset muistot hänelle sinne yläilmoihin.

No nyt meillä on nyrkki

Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtionvarainministeriö ovat asettaneet ministeriöiden oman analyysin tueksi selvitystyöryhmän laatimaan asiantuntija-arvion koronakriisin vaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan rajoittaa. Työryhmä arvioi myös toimia, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Selvitysryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu VTT, työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja muiksi jäseniksi professori, taloustieteen nobelisti Bengt Holmström, VTT Sixten Korkman ja professori Roope Uusitalo. Tässä meillä on se kauan kaivattu nyrkki, jonka jäsenillä on korkea koulutus sekä laaja työelämän kokemus. Sen mielipiteitä hallituksen kannattaa kuunnella. He ovat tulleet suomalaisille tutuiksi kirjoituksillaan ja kirjoillaan, nobelistina Holmström on myös kansainvälisen tiedemaailman huipulla. Joukon nuorin on 1968 syntynyt Uusitalo, jonka erinomaisia ja ajankohtaisia kolumneja voimme lukea Suomen Kuvalehdestä. HP tapasi Roopen ensi kerran 1970-luvulla, kun hänen äitinsä oli HP:n opiskelu- ja tutkijakollega Turun yliopistossa. Roope ei tätä tapaamista muista, koska oli silloin vain muutaman vuoden ikäinen.

Aprillipäivänä syntynyt

Tyttäremme Outi Susanna näki päivänvalon Turussa tasan 50 vuotta sitten kello kuusi aamulla. Nyt juhlat on siirrettävä, kun me olemme karanteenissa Helsingissä ja Susanna Brysselissä. LÄMPIMÄT ONNITTELUT SINNE BRYSSELIIN. Pidetään synttärijuhlat sitten kun tilanne sallii. Muista Susanna, että olet meille heimomme jäsenille kovin rakas. Oheinen kuva on joulukuulta 2018, Juhan ja Satun yhteisistä 50-vuotisjuhlista Tahkolta (ks.blogi 20.12.2018). Siinä näkyy Susannan omaisia ja ystäviä eli koko heimomme. Aprillipäivän sankarimme on kolmas vasemmalta, Juha ja Satu häntä vastapäätä.

Perussairaat, perusterveet - kuppila ja kalja

Viime aikojen koronakeskustelussa ovat yleistyneet sellaiset sanat kuin perussairas ja perusterve. Ainakaan HP ei muista niihin aikaisemmin törmänneensä. Sen sijaan perusoikeus ja perussuomalainen ovat hyvinkin tuttuja. Perussairas on henkilö, jolla on sellaisia sairauksia kuin diabetes, sepelvaltimotauti, astma, verenpainetauti tai sydämen lyöntihäiriöt. Perussairas olet, jos sinulla on yksikin näistä tai sitten kaikki nämä tai jotakin siltä väliltä. Perusterve taas olet, jos et sairasta yhtäkään näistä taudeista. Aivan viime päivien aikana, kun hallitus on pyrkinyt sulkemaan ravintolat, kahvilat, baarit, pubit ym., puheisiin on noussut sellainen sana kuin kuppila. Ei vanhassa sanassa sinänsä mitään vikaa ole, mutta se on kovin arkinen eikä oikein istu joukkoon. Erityisesti pääministeri Sanna Marin (sd.) on kuppilaan ihastunut ja käyttää sitä usein. Pääministerin myötä kuppila on tarttunut myös muiden ministerien ja YLE:n toimittajien sanavarastoon. Kuppilahan on paikka, johon mennään nauttimaan kuppi kahvia tai juomaan kupponen. Tartuntaa on varmaan lisännyt Jyrki Sukulan tv-ohjelma Kuppilat kuntoon. Kuppilasta tuli mieleen myös kalja, jota sanaa monet käyttävät kun tarkoittavat olutta.

Jazzmuusikko Jukka Perkon kuusi kuvaa

Viime lauantaina YLE Radio 1 lähetti 45 minuutin ohjelman Kuusi kuvaa jazzmuusikko Jukka Perkon elämästä. Siinä HP:n sukulaismies kertoi itse valitsemiensa valokuvien pohjalta nuoruudestaan, elämästään muusikkona ja jazzista. Jukan tapa kertoa asioista oli sopivan leppoisa mutta silti analyyttinen. Ohjelma tulee ensi keskiviikkona 25.3. klo 22.05 uusintana. Kannattaa kuunnella. Oheinen kuva on HP:n proffakaronkasta noin vuosi sitten. Karonkka pidettiin ravintola Savoyn juhlakerroksessa, ja Jukka vastasi illan musiikkitarjonnasta (ks. blogi 5.3.2019). Karonkan kuvauksesta huolehti Juha Perko.

Haaste, haastava, haasteellinen

Otsikossa olevien sanojen käyttö on viime vuosina rajusti yleistynyt: lähes jokainen puhuja ja kirjoittaja käyttää niitä, eikä kuulija tai lukija juuri ihmettele, mistä on kysymys. Selvitetäänpä vähän. Haaste on oikeudenkäyntiin liittyvä termi. Sillä tarkoitetaan vastaajalle annettua kehotusta vastata kirjallisesti kanteeseen tai syytteeseen tai saapua oikeuden istuntoon. Puhekielessä haasteella tarkoitetaan useimmiten edessä olevia ongelmia, jotka olisi selätettävä, esim. yrityksellämme on monia haasteita. Tätä merkitystä haasteella ei varsinaisesti ole. Haastava on puhekielessä edellisen johdannainen, nykysuomen sanakirja ei haastavaa tunne, esim. yrityksemme lähiajat ovat haastavat. Mielenkiintoisin on haasteellinen-sana. Sitä käytetään surutta ja tuskin koskaan ajatellaan sen merkitystä, joka on sekä vaativa, vaikea, hankala että kiehtova ja houkutteleva. Usein tuntuu siltä, että käyttämällä haasteellinen-sanaa piilotetaan vaikea asia: on tilanteita ja asioita, joista ei pystytä puhumaan tai ei haluta puhua ”oikeilla sanoilla”. Raija Moilanen Kotimaisten kielten keskuksesta katsoo, ettei useinkaan tiedetä haasteellinen-sanan kaikkia merkitysvivahteita; sen ajatellaan olevan vain sanojen vaativa ja hankala synonyymi hiukan lievennettynä. Sitä HP ei ole vielä kuullut, että haasteemme olisivat haastavat tai haasteelliset.

Kilautetaan kaverille

Suomi on poikkeustilassa, joka meillä yli seitsenkymppisillä tarkoittaa sitä, että on pysyttävä kotosalla karanteenissa ja vältettävä fyysisiä ihmiskontakteja. Mutta ainahan voi kilauttaa kaverille, jos karanteenin hiljaisuus alkaa ahdistaa. Tämän suosituksen antoi viime viikolla pappi ja tietokirjailija Jaakko Heinimäki, joka on Kirkko ja Kaupunki -lehden päätoimittaja. Lisäksi hän kertoi, että juttuseuraa löytyy myös kirkolta, vaikka puhelimitse. Tuo sanonta "kilauttaa kaverille" taitaa olla tuttu Haluatko miljonääriksi -sarjasta televisiota. Tietokilpailija voi, jos itse ei tiedä, kilauttaa kaverille siinä toivossa, että tämä tietää.