Klassikkoryhmän blinit Saslikissa

Tervetuloa nauttimaan ensi viikon lauantaina 22.2. klo 16 talvisesongin herkkua, blinejä Stadin legendaarisimmassa venäläisessä ravintolassa Saslikissa Ullanlinnassa. Osoite on Neitsytpolku 12, Tehtaankadun ja Neitsytpolun kulmassa, lähellä kolmosen spårapysäkkiä.

Netistä voit katsoa, millaisia blinejä on tarjolla. Miljöö, jonka kävin juuri tarkistassa, on joka tapauksessa ruhtinaallisen kiehtova.

Kun blinimarkkinat käyvät kuumina, pyydän ilmoittautumisia viimeistään torstaina 20.2. klo 12 (0509190500, touko.perko.ky@elisanet.fi)  Erinomainen tilaisuus ilmoittautua on Sweet Saturday 15.2. klo 16.

Hemmottelua lomalla Tallinnassa

Ulla (70) sai lapsiltaan lahjaksi kahden hengen ja viiden päivän kylpyläloman. Vaihtoehdoista valitsimme vanhan suosikkimme Kalev Span. Siinä yhdistyvät monet kelpo asiat: sijainti Tallinnan vanhan kaupungin kupeessa, hyvä palvelu ja hyvät hoidot, maukkaat ateriat ja sopuisa koko.

Hemmottelupakettiimme kuului mm. kosteuttava kasvohoito, käsien ja jalkojen parafiinihoito, aromaattinen vartalon kuorinta, kaksi selän hierontaa sekä kaksi istuntoa suolakammiossa. Sauna, kuntosali ja erilaiset uima-altaat olivat koko ajan käytettävissä.

Hotelli tarjosi asiakkailleen myös runsasta oheisohjelmaa, josta valitsimme tällä kertaa maaseutukierroksen. Siihen kun kuului Sakun pikkukaupungissa vierailu pienessä juustolassa, josta ostimme kolmea eri sorttia juustoja, myös tuliaisiksi. Juustola on rakennettu vanhaan navettaan, ja juustot tehdään omasta maidosta. Lehmiä tilalla on noin 50.

Kuvassa näkyviä cheddar-tyyppisiä juustoja kypsytetään kuukauden päivän. Meitä ennen juustoja oli käynyt ostamassa mm. presidentti Tarja Halonen.

Maaseutukierroksen toinen kohde oli Saku Ölletehtaan museo, jossa näimme vanhoja koneita ja saimme maistella kaikkia Sakun oluita.

Muut olivat ennestään tuttuja paitsi Karl Friedrich lager. Se on saanut nimensä 1800-luvulla eläneestä K. Fr. Rehbinderistä, joka rakensi Sakuun myös komean kartanon.

 Viimeinen kuva esittää Saku Ölletehasta helmikuussa 2014

Ulla 70 vuotta, osa II/II: Kiehtova Kappeli

Ullan ja meidän muidenkin juhlat jatkuivat sitten klo 18 iki-ihanassa Kappelissa, kulttuuriravintolassa, jossa Tuusulanjärven taiteilijatkin pitivät tapanaan nauttia miljööstä ja toistensa seurasta joskus sata vuotta sitten.Kappeli oli, kuten aina, kauneimmillaan iltavalistuksessa. Meille oli katettu keskelle salia pitkä 20-hengen illallispöytä.

Ateneum-pakettiin liittyi Kappelin Taide-menu; kermaista sorsakeittoa, paistettua siikaa ja nieriää, Kappelinleivos, jonka resepti on noin sadan vuoden takaa, sekä kahvi avec.

Runsaan kuvakerronnan aloitan päivänsankarista ja hänen varjossaan myhäilevästä Heimopäälliköstä. Viihdyimme illallispöydän ääressa peräti kuusi tuntia, aina valomerkkiin asti.

Pöytäkokoonpanot vaihtuivat illallisen jälkeen moneen kertaan kun iloiset vieraat halusivat seurustella toinen toistensa kanssa. Vaikka Kusti oli taiteillut hienot pöytäkortit jokaiselle, alkuperäinen istumajärjestys ei sitonut kuin illallisen ajan, jota toki nautimme kolmisen tuntia.

Kun HP ei huomannut kuvata Kustin kortteja paikan päällä, laitettakoon tässä pari esimerkkiä kotona kuvatuista. Kusti oli nähnyt paljon vaivaa, ja jokainen vieras sai itselleen sopivat viestit.

Päivänsankarille pidettiin useita puheita, ja halauksiakin tuli kosolti.

Karismaattiset ja hyväkäytöksiset lastenlapset söivät tietysti aikuisten illallisen ja iloitsivat puoleenyöhön saakka. Kappelissa kun on mahdollista liikkua ravintolasalista myös Cafen puolelle.

Ullan lapset ja heidän puolisonsa nauttivat toistensa ja myös muiden seurasta.

Äidin ja pojan katseet ovat yleensä erityisen lämpimät.

Ulla 70 vuotta, osa I/II: Järven Lumo

Perjantaina 10. tammikuuta heimomme kantaäiti vietti merkkipäiväänsä, jonka ohjelman hän oli itse suunnitellut, poislukien brunssi, jonka Heimopäällikkö tarjosi Jääkärinkadulla klo 9.Itse juhla alkoi Ateneumissa klo 16.

Aloitimme Ateneumin Cafessa, jonne Ulla oli kutsunut heimonsa lisäksi lähimmät sukulaiset ja ystävät. Halauksia ja iloista mieltä oli liikkeellä alusta alkaen.

Laitan taas paljonlaisesti kuvia, ne puhukoot puolestaan. Teksti jää vähemmälle. Muistathan, että kun klikkaat, kuvat kasvavat.

Cafessa ei vielä puheita pidetty, toki laulettiin "Paljon onnea vaan" ja nautittiin kuohuviinit.

Lapsilla on aina iso ja tärkeä rooli heimomme juhlissa.

 

Cafesta siirryimme Ateneumin toisen kerroksen Auditorioon kuuntelemaan Ullan tilaamaa esittelyä taidetalon tämänhetkisestä päänäyttelystä.

Näyttely, Järven Lumo, kertoo Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä, jonka muodostivat sellaiset suuruudet kuin Sibelius, Järnefelt, Halonen, Erkko, Aho ja Soldan-Brofelt.

Näyttelyn tunnuskuvassa on taiteilijoiden postilaatikot. Tämä sai Jaakon (9) kysymään Ateneumin amanuenssilta, missä päin Tuusulanjärveä nämä modernit postilaatikot silloin sata vuotta sitten oikein olivat. Terävä kysymys.

Saimme hyvän opastuksen Järven Lumo -näyttelyyn. Ja kuten huomaat, Ullan vieraat olivat innolla mukana. Esittelyn piti kestää puoli tuntia, mutta motivoitunut ryhmämme aiheutti sen, että amanuessi puhuikin tunnin, ja vastaili myös kysymyksiimme.

Laitan loppuun pari kuvaa esittelyn heijastuskuvista kun itse näyttelyssä ei saanut kuvata. Ensimmäinen kuva on Pekka Halosen maalaus rantasaunastaan ja tekeillä olevasta hirsilinnasta.

Tämän maalauksen kohdetta et hevin arvaa. Kyseessä on nobelistimme F.E. Sillanpaa nuoruutensa voimissa ja 1700-luvun kustavilaiseen asuun pukeutuneena. Taulun maalasi Eero Järnefelt.

 Miten Ullan juhlat sitten jatkuivat, siitä kerron lähipäivinä. Pysykää kanavalla.

 

Treffit Aleksanteri II:n patsaalla ja Kappelissa

Viime lauantaina heimomme kokoontui keisari Aleksanteri II:n patsaalla (Walter Runeberg 1894). Olimme paikalla sataprosenttisesti.

Tutustuimme Tuomaan Markkinoiden tarjontaan, jossa oli runsaasti jouluun sopivia käsitöitä ja monenmoisia herkkuja.

Isossa teltassa nautimme glögit.

Lopuksi lapset ja lapsenmielinen ajoivat hevosella Senaatintorin ympäri muun liikenteen seassa.

Tuomaan Markkinoilta menimme Fazerin kahvilaan (per.1861) brunssille.

Fazerilta osa joukosta siirtyi Kappeliin, jossa paikalla oli Sweet Saturdayn kantajoukko. Olimme, kuten kuvasta näet, iloisella tuulella ja halasimme toisillemme hyvät joulut, moneen kartaan.

Heimopäällikkö nautti kummipoikansa Oton kanssa Bloody Maryn. Juomasta on meille tullut traditio, josta sovimme Even ja Oton häissä viime kesänä. Alkunsa tapa sai jo syksyllä 2009, kun vietimme Johannan 60-vuotissynntäreitä New Yorkissa.

Hyvää ja Rauhallista Joulua kaikille blogini lukijoille.