Lukutunti ja kisakatsomo

Päivää aikaisemmin kuin Jaakko ja Sakke lähtivät pääkaupunkiseudulle, mökille saapui Kusti. Hänen kanssaan menimme kaikki Korpilahden Kebab-Pizzeriaan yhteiselle lounaalle. Nämä turkkilaisen ystävämme leipomat pizzat ovat olleet takuuvarmoja kohta kymmenen vuotta.

Kustin spesiaalityönä oli saunapuiden hakkuun ohella veistää mela, kun talvimyrskyt olivat vieneet vanhan melan mennessään jo toissa talvena. Aihioksi löytyi aitasta sopivan kokoinen haapalauta. Lopulta mela oli lakkausta vaille valmis.

Lukiolaiset Jaakko ja Sakke huolehtivat siitä, että iltaisin pidettiin perinteinen lukutunti niinä iltoina, jolloin televisiosta ei tullut EM-futista. Jos tuli, silloin laitettiin pystyyn kisakatsomo Ullan iPadin ympärille. Jännitettävää riitti, taidokkaan jalkapallon parissa.

Kesän ensi raportti Toukolasta

Lähdimme mökille Korpilahdelle toukokuun lopulla. Tätä kirjoitettaessa aikaa on vierähtänyt jo kuusi viikkoa. Tähänastinen kohokohta oli juhannus, jonka vieraina olivat Satu, Juha ja Jaakko sekä Veera ja Roope. Hyvin mahduimme kun Veera ja Roope yöpyivät teltassa. Jaakko laittoi juhannuskoivut paikoilleen ja yhdessä isänsä kanssa nostivat lipun salkoon, joka muuten vetelee viimeisiään. Ensi kesäksi on hankittava uusi lipputanko.

Aaton illalliseksi Juha savusti kaksi karitsanpaistia ja yhden kaslerin. Kerta kaikkiaan erinomaisesti hän onnistui.

Jaakko jäi juhannuksen jälkeen auttamaan isovanhempiaan mökin kesäpuuhissa ja tutustui mm. lehtipuhaltimen käyttöön

Pari päivää myöhemmin tuli Helsingistä OnniBussilla Sakke. Yhdessä aloitimme vesijohdon asentamisen. Vesi tulee Päijänteestä ja polttomoottori (kuvassa Sakken kädessä) nostaa veden sekä saunaan että ylätaloon. Tämä projekti jäi vähän kesken, kun letkua oli liian vähän.

Mitä muuta Toukolassa kesäkuussa tehtiin, siitä lähemmin myöhemmissä jutuissa.

Suku on parasta, totesimme HP:n 80-vuotisjuhlissa

HP täytti 23. toukokuuta 80 vuotta. Juhlinta alkoi Ullan brunssilla ja shampanjalla Jääkärinkadulla...

... ja jatkui Espoon Nuottalahdessa, jonka terassille ja sisätiloihin Satu ja Juha olivat loihtineet fiinin ja iloisen tunnelman. Koronan varalta kaikki heimomme jäsenet olivat testaneet itsensä nopealla kotitestillä, ja kun kaikkien tulos näytti negatiivista, uskalsimme juhlia rennosti. Paikalla oli myös Veeran poikaystävä Roope.

Alkuruokana oli Ullan sienikeitto ja pääruoaksi Juha grillasi vihanneksia, lihaa, kanaa ja (HP:n toivomuksesta) erilaisia makkaroita. Jälkiruokana oli Sibeliuksen synttärikakku, joka oli Stockmanin herkkukaupan tuotantoa. Mukava oli puhaltaa kakun kahdeksan kynttilää sammuksiin.

Päivällisen jälkeen olivat vuorossa onnittelupuheet ja heimomme lahja HP:lle. Lahja oli kytketty kymmenen vuoden takaiseen 70-vuotisjuhlintaan, eli hienoon matkaamme Toscanaan ja siellä olevaan vanhaan linnaan Castello di Grottiin. Tästä käynnistähän HP kertoi blogissaan useissa jutuissa (ks. blogit 18.8., 24.8. ja 31.8.2011). Matka oli niin mukava, että kahtena seuraavana vuonna kävimme samassa paikassa uudelleen (ks. blogit 28.10., 1.11. ja 16.11.2012 sekä 27.10 ja 5.11. 2013) ja mukana olivat myös Marja-Leena ja Pekka. Nyt Susanna ja Juha perheineen virittelevät samaa matkaa uudelleen, heti kun korona hellittää. Alkulämmittelynä saimme ison laatikollisen Mozartin viinitilan punaviiniä. Lähellä Castello di Grottia oleva viinitila Il Paradiso di Frassina on sikäli erikoinen, että viinitarhassa soi jatkuvasti (24/7) Mozartin musiikki, joka todistettavasti parantaa rypäleiden laatua. Myös sukutilan omistajat onnittelivat HP:ta. Optiona ennen matkaa HP sai myös kaksi pääsylippua HSO:n Mozart-konserttiin.

Mainitun lahjan kantoi terassille HP:n tyttärenpoika Kusti ja sen jakamisesta huolehtivat Juha ja Susanna, jotka olivat lahjan ideoineetkin. Paha oli etukäteen arvata, mitä isosta paketista löytyi.

Hienointa tässä lahjassa oli itse ajatus - se kytki meidät sukumme pitkään perinteeseen nauttia yhdessä isoista ja vähän pienemmistäkin asioista. Tällaiseen matkaan, sitten kun se toteutuu, liittyy paljon erilaisia elämyksiä ja mukavaa yhdessäoloa. Lopuksi vielä kuva siitä, millaisia onnentoivotuksia HP sai kotiinsa. Muutamia kortteja, useimmat ystävät tosin muistivat puhelimitse tai sähköpostilla. Ensimmäisenä kaikista Ilkka ja Ritva laittoivat Karttulasta käsin komean kimpun valkoisia ruusuja. Punaiset ruusut taas liittyivät edellä mainittuun Susannan ja Juhan lahjaan.

Parhaat kiitokset hienon juhlan järjestäjille ja kaikille läheisille, tuntuu kuin korona-ahdistus oli kuin poispyyhkäisty. Kun Susanna avasi WhatsApp-yhteyden HP:n uuteen älypuhelimeen - lahja Ullalta - hän otsikoi sen hienosti Suku on paras. HP:n juhlavuosi jatkuu koko kesän, sillä kutsumme Korpilahden mökillemme ystäviä vieraiksi sopivin välein. Ensimmäisinä ovat tulonsa varmistaneet Juhan perhe juhannuksena sekä juhannuksen jälkeen Sakke ja Jaakko, joille on tarjolla mukavasti puusouvia ja ulkotilojen kohennusta. Kusti on luvannut tulla heinäkuun puolivälissä. Ei muuta kuin lämpimästi tervetuloa. Juhlinta jatkukoon.

Pirjo ja Pena pihalounaalla

Männaviikolla Ulla kutsui veljensa Penan ja hänen ystävänsä Pirjon tutustumislounaalle Jääkärinkadun pihalle. Pirjo on niin Penan kuin Ullankin vanhoja koulukavereita Paimion yhteiskoulusta 1960-luvulta. Nykyisin hän asuu Kuopiossa. Ulla tarjosi vieraille lohinyyttejä, joita on kätevä tuoda kotoa tarjolle.

Pena oli muistanut HP:n tulossa olevan merkkipäivän, ja tuliaiset olivat sen mukaiset. Yhteisiä mieliharrastuksia lankoveljeksillä ovat sotahistoria ja mallasviski, rose-viini oli tarkoitettu lähinnä Ullalle.

HP laittaa kuvan myös Penan omistuskirjoituksesta lahjakirjaan. Se kertoo HP:n lempinimen,joka on ollut Tokke.

Tokke sai alkunsa Toijalan Nahkialassa joskun kansankoulun alaluokilla, kun leikimme ja urheilimme yhdessä Merimaan poikien (Ilkka ja Juhani)ja Holkerin nuorimpien poikien (Jaakko ja Markku) kanssa. Vanhempia Holkerin poikia (Harri ja Matti) eivät leikkimme enää kiinnostaneet. Kun Tokke muutti Hämeenlinnan lyseoon, hänestä tuli Toke, ja sitten Turun normaalilyseossa Tokkis. Alkuperäistä muotoa käyttävät enää Pena ja hänen veljensä, joita HP vain sattumisin tapaa.

Olihan mukava Äitienpäivä

Äitien päivä Jääkärinkadulla alkoi HP:n laittamalla yksinkertaisella brunssilla: paahtoleipaa, katkarapuja ja keitettyä kananmunaa sekä shampanjaa.

Iltapäivällä tuli Ullaa onnittelemaan ensin Juhan perhe, jonka kanssa seurustelimme kevyen lounaan - lohinyytin - merkeissä parisen tuntia.

Tässä vaiheessa seuraan liityivät miespuoliset Haloset eli Timo, Kusti ja Sakke. Heidän perheensä äiti Susanna oli töissään Brysselissä ja oli onnitellut laulaen äitiään heti aamulla.

Ulla sai tervehdyksenä lapsiltaan kauniit kukat, jotka HP kuvasi myöhemmin sisätiloissa.

- Parhaat kiitokset heimollemme mukavasta iltapäivästä. Eikä kylmäkään tullut, kun aurinko lämmitti sopivasti.

Toinen rokotus - kaksinkertainen ilo

HP sai pari päivää sitten toisen annoksen koronarokotetta, mikä tuntui todella hyvältä. Rokotus annettiin Jätkäsaaren rokotuskeskuksessa, joka ulkoasun perusteella näyttää entiseltä laivaliikenteen varastolta. Pistoksen antoi nuori mies, joka iloisena salli myös kuvauksen HP:n kysyessä lupaa.

Piston jälkeen oli entiseen tapaan odotettava neljännestunti rokotuskeskuksen sisätiloissa mahdollisen pahoinvoinnin varalta.

Seuraavan kuva HP laittaa osoittamaan sitä, että aiomme edelleen tiukasti noudattaa THL:n Mika Salmisen käyttäytymisohjeita. Kuva kertoo myös siitä, että Ulla on viime syksystä alkaen keittänyt koronamaskit kahdesti. Ei nuukuuttaan vaan siksi, ettei jätekuormamme ylettömästi kasva.

Tuhansien saarten maa

Ensimmäiset kotiin kutsutut vieraat vuonna 2021 olivat Susanna ja Timo, kun HP tarvitsi hieman apua uuden tietokoneensa asemointiin ja kun samalla halusimme juhlistaa Timon syntymäpäivää. Ulla puolestaan vastasi kevyestä tarjoilusta.

Pöydällä oli myös lahjakirja, Mika Ihamuotilan teos Tuhansien saarten maa. Kirja kertoo purjehtijan paratiisista ja sen historiasta. Kolmella kielellä, joten kirja on oiva lahja myös ulkomaalaisille. Kuvat ovat Ihamuotilan itsensä ottamia. Tarkkaan ottaen noita saaria on Suomessa yhteensä huimat 80 000, kun kymmenien tuhansien järviemme saaret lasketaan mukaan. Timppa oli kirjasta ihan otettu, koska purjehdus on viime vuosina ollut hänen ykkösharrastuksensa.

Lahjakirja oli Ullan idea, mutta HP kävi sen ostamassa Otavan kirjakaupasta Uudenmaankadulta, josta hän saa tuntuvan kirjailija-alennuksen.

Edellinen kuva kertoo, että myös Susanna on kiinnostunut purjehduksesta ja varsinkin Suomen kauniista saaristosta.

Tämän kuvan myötä HP toivottaa kaikille bloginsa lukijoille Mukavaa Vappua. Eletään ihmisiksi Mika Salmiselta saamiemme ohjeiden mukaan..