Susanna väitteli Skypessä

Susanna sai erikseen sovitulla tavalla väitellä Skypen välityksellä tohtoriksi (PhD) Atlanta State Universityssa. Väitös oli tiistaina 17.toukokuuta, se alkoi klo 18 Suomen aikaa ja Atlantassa kello oli silloin 11. Väitös kesti vajaat kaksi tuntia. Susanna oli kotonaan Lapinlahdenkadulla ja vastaväittäjät yliopistossaan Atlantassa.
Laitan kuvia väitöksestä Kampin horisontista nähtynä. Ensimmäisessä kuvassa Susanna lukee tutkimustaan ja odottaa, että Atlantasta otettaisiin yhteys hänen tietokoneeseensa.

Yhteys toimi hyvin. Alkuun Susanna piti 15 minuutin lection, jollainen Suomessakin on tapana pitää.
Muuten amerikkalainen järjestelmä on erilainen kuin Suomen. Vastaväittäjiä oli kolme. He olivat myös Susannan tutkimuksen ohjaajia ja väitöksessä he yhtä paljon keskustelivat keskenään kuin kyselivät Susannalta. Amerikkalaisessa systeemissä väitös onkin koko tutkimusprosessin ja työn arvioinnin viimeinen vaihe. Tämän jälkeen Susannalle jäi 10 päivää aikaa tehdä muutoksia, joihin hän katsoo väitöksen antavan aihetta. Paljon muutosajatuksia ei tullut ja ne olivat kaikki pieniä.

Susannan tutkimus on 6.6. 2011 lähtien luettavissa netissä. Ohjaajat myös miettivät työn painattamista kirjaksi, koska aihe on sekä ajankohtainen että tärkeä. Susanna analysoi sitä, millä tavalla isot yritykset kantavat strategioissaan ja toiminnassaan vastuuta ns. kestävästä kehityksestä. Hän rakensi asiasta oman teorian ja tutki lähemmin kolmea jättiyritystä: Coca-Colaa, Chiquitaa ja Nokiaa.

Kuvista näkyy, että Skype-väitös vaati kovaa keskittymistä, koska Atlannin takaa tehdyt kysymykset eivät olleet helppoja ja vastaväittäjien puhe ioli amerikkaisen vuolasta. Hyvin Susanna kuitenkin selviytyi.

Kun keskustelu päättyi, yhteys katkaistiin joksikin aikaa kun vastaväittäjät pohtivat loppuarvioitaan. Tulos oli vapauttava ja voidaan tiivistää yhteen sanaan: Excellent.

Susannan oman perheen lisäksi väitöstä olivat seuraamassa äiti ja isä sekä Arolat. Me muut jännitimme enemmän kuin Susanna, varsinkin kun emme oikein pysyneet keskustelussa kärryillä. Ensimmäisiä onnittelijoita oli täti Johanna.

Vanhemmiltaan Susanna sai lahjaksi italialaisen Riccardo Perronen taulun. Se on ollut parisen vuotta seinällämme ja tiesimme Susannan ihastuneen siihen.

Kello kahdeksasta puoleen yöhön söimme katkarapukuppeja, lohivoileipiä ja mansikkakakkuja. Juomana oli tietysti shampanja.

Amerikkalainen tohtorikoulutus eroaa suomalaisesta myös siinä, että ennen väitöskirjan tekoa (noin kaksi vuotta) on suoritettava tiukka koulutuspaketti (sekin kaksi vuotta): kuunnellaan luentoja, joissa myös aktiivisesti keskustellaan, kirjoitetaan esseitä ja tutkielmia sekä suoritetaan isot tentit, joissa jokaisessa on luettavaa satoja sivuja.

Lopuksi parhaat onnittelut. Hienoa Susanna.