Heimopäällikkö täytti maanantaina 23. toukokuuta 70 vuotta ja järjesti lapsilleen, lastenlapsilleen ja lähisukulaisilleen Pyöreiden vuosien juhlan. Päivä alkoi brunssilla Jääkärinkadulla, jossa Susannakin ehti piipahtaa.


Varsinaisen juhlan ensimmäinen osa oli ajelu raitiovaunusta liikkuvaksi ravintolaksi muutetulla SpråKoffilla. Matka alkoi klo 17 ja kesti tasan kaksi tuntia. Kilometrejä ehti siinä ajassa kertyä 70. Kuten alla olevista kuvista näette, vaunu on todella hieno, ja näin turistiaikaan siihen voi hypätä kerran tunnissa Rautatientorilla Fennian pysykillä.

Alussa kerroin hiukan ohjelmasta, vaikka se lopulta olikin miellyttäviä ja iloisia yllätyksiä täynnä.

Kun olin varannut spåra-ajelun, olin ajatellut ennen muuta lastenlasteni viihtyvyyttä. Hyvin he viihtyivätkin, mutta lapsenmielisiksi osoittautuivat nopeasti kaikki muutkin.


Mukana oli myös Halosten poikien Vaari, joka kertoi viimeksi ajaneensa spåralla 1950-luvulla ollessaan asepalveluksessa Suomenlinnassa.

Laitan tähän blogijuttuun runsaasti Ullan ottamia kuvia, koska blogi toimii myös perhealbumina (niin kauan kuin Google on voimissaan).

Koko illan hienoin numero oli Susannan ja Juhan esittämä vauhdikas kertomus isästään. Esitys oli niin hauska että nauroimme vedet silmissä, minä itse myös liikutuksesta, sen verran myönteinen käsitys lapsilla näytti isästään olevan. Käsikirjoituksen teossa heitä oli avustanut vävypoika Timppa.

Timppa esitti myös illan upeimman osasuorituksen, jossa hän imitoi appiukkonsa tapaa heilauttaa kaulaliina kaulan ympärille ja harteille. Suorituksena ilmaveivien huippua.
Esityksessä jokaisella vieraalla oli oma roolinsa, jossa he lausuivat lyhyen repiikin päivänsankarin elämästä ja pääsivät samalla häntä halaamaan.

No comments:
Post a Comment