Monumenttia ihastellessamme soittivat Seija ja Markku, joihin olimme tutustuneet viisi vuotta sitten Nizzassa ja vaihdelleet sen jälkeen lähinnä joulutervehdyksiä. He olivat tulleet Kymenlaaksosta käymään Stadissa ja ehdottivat tapaamista. Kun Asematorilla vietettiin parhaillaan Syystoberia, tapasimme siellä. Tarjolla oli kotimaisten pienpanimoiden sekä luomu- ja pientilojen herkkuja. Viimeksi mainittuja ostimmekin parin viikon tarpeiksi.
Sunnuntaina suuntasimme Hakasalmen Huvilaan, museoon, jossa on esillä Helsingissä valmistettuja tuotteita neljälta eri vuosisadalta. Iloksemme tapasimme museossa myös kummipoikamme Oton ja hänen kihlattunsa Even.
Esimerkiksi pianon valmistajia oli Helsingissä 1800-luvulla kaikkiaan 16. Hienoa puusepäntyötä.
Kun nopeasti kasvavassa kaupungissa oli vaurastuva porvaristo, myös hopeasepillä oli kysyntää.
Lopuksi vielä kuva taulumestarin verstaasta. Kun vaurautta oli ja sitä piti myös näyttää, taulujen kehykset mieluusti päällystettiin lehtikullalla.
No comments:
Post a Comment