Baana - vuoden paras innovaatio Stadissa

Helsingin keskustassa on jo jonkin aikaa ollut käytössä kevyen liikenteen väylä, joka on ristitty Baanaksi. Pituutta sillä on 1,5 kilometriä ja se kulkee vanhaa kallioon hakattua rautatieväylää Musiikkitalolta Hietalahteen. Silloin kun juna oli hallitseva raskaan liikenteen väline, rata vei tavaroita Rautatieasemalta Länsisatamaan, ja tietysti päinvastoin.

 

Kuvaushetkellä lauantaiaamusella Baanalla ei vielä ollut kovin  paljon liikkujia, mutta päivän mittaa asia korjaantui.Baanalla olevan elektronisen laskurin mukaan väylää käyttää päivittäin viitisen tuhatta pyöräilijää ja pari tuhatta jalankulkijaa ja hölkkääjää.

Baanan ylitse kulkevat Stadin keskustan pääväylät, kuten Mannerheimintie, Arkadiankatu, Lapinlahdenkatu jne. Yllä olevassa kuvassa keskellä vasemmalla näkyy Marian sairaalan pääty ja sillan oikealla puolella, ei kuitenkaan kuvassa, asuu Susanna perheineen.

Baanalle on rakennettu mahdollisuuksia monenlaiseen liikuntaan. Kuvassa (yllä) näkyvät vankka pingispöytä sekä pienehkö koripallokenttä. Baanan viimeinen silta Hietalahdessa (alla) on rakennettu moderniin tyyliin.

Heimopäällikön mielestä Baana on tämän vuoden hienoin innovaatio Stadissa. Nähtäväksi jää, rakennetaanko keskustan poikki kulkevia kanavia, joista on ollut puhetta ja jotka tekisivät pääkaupungista entistä kauniimman ja kiinnostavamman.

 

Tilapäinen muutos aikatauluun

Yhteensattumien takia esitän, että ensi lauantain Sweet Saturday (22.9.) kokoontuisi jo klo 14. Seuraavalla viikolla jatkettaisiin taas entiseen tapaan alkaen klo 16.

Kymmenien kirkkojen Vilna on kiehtova kohde

Poimin kesäalbumistani vielä muutaman kuvan (muistathan klikkaamalla suurentaa). Ne on otettu neljän päivän aikana Liettuan pääkaupungista Vilnasta (runsaat puoli miljoonaa asukasta). Teimme matkan Johannan ja Heikin autolla, asuimme ihan kaupungin keskustassa, ja kuuma kesä (yli 30 C) helli lomalaisia.

Vilnasta on sanottu, että siellä joka toinen rakennus on kirkko. Paljon niitä joka tapauksessa on, sillä Vilnassa ovat toimineet kaikki kirkkokunnat. Kun juutalaisiakin oli ennen toista maailmansotaa paljon, kaupunkia kutsuttiin Pohjolan Jerusalemiksi. Natsit tekivät täälläkin tuhojaan ja murhasivat Vilnan 200 000 juutalaisesta 95 prosenttia.

Vilnan komeimpia nähtävyyksiä ja kulttuurisesti tärkein on 1300-luvulta alkaen rakennettu katedraali ja sen erillinen kellotorni. Katedraalin aukiolla on Vilnan perustajan (1323) suuriruhtinas Gediminasin patsas. Panet varmaan merkille, että suuriruhtinas ei istu ratsun selässä, kuten isot herrat yleensä. Tämä symbolisoi sitä, että Gediminas halusi rakentaa ja laajentaa valtakuntaansa enemmän diplomatialla ja naimakaupoilla kuin sotia käymällä.

Alla olevassa kuvassa on Pyhän Annan kirkko, joka rakennettiin 1500-luvulla. Silloin Liettua ja Puola muodostivat personaaliunionin, suurvallan, joka ulottui Itämereltä Mustalle merelle. Puolalaisen runoilijan Adam Mickiewitczin patsas kuvan etualalla osoittaa valtioliiton kiinteyttä.

Vilna on upea kaupunki. Historiallisia rakennuksia tässä Unescon suojelukohteessa on puolitoista tuhatta. Kaupunki vetää kauneudessa hyvinkin vertoja Riikalle ja Tallinnalle.

 Komea on myös presidentinlinna aivan kaupungin keskustassa.

Vilnan yliopisto on Euroopan vanhimpia ja arvostetuimpia, alunperin jesuiittayliopisto. Sen hallussa on useita kortteleita pääkaupungin keskustassa. Jokaisella tiedelaitoksella on oma viehättävä sisäpihansa.

Noin 30 kilometrin päässä Vilnasta länteen sijaitsee Trakain linna, jonka suuriruhtinas Vytautas rakensi pääkaupunkinsa turvaksi 1400-luvun alussa. Se tehtiin saarelle ja oli aikanaan Euroopan komeimpia ja vahvimpia linnoituksia.

Nykyisin linnaan pääsee mukavasti kävelysiltaa pitkin. Venäläiset tuhosivat linnan 1600-luvulla, mutta se on 1950-luvulta alkaen restauroitu alkuperäiseen loistoonsa.

Paluumatkalla yövyimme Jurmalassa, joka on aika tiukkaan rakennettu lomakaupunki. Kiehtova matkakohde omassa sarjassaan.

Eiköhän käynnistetä Sweet Saturday?

Kesästä on enää rippeet jäljellä, joten saanen esittää, että käynnistämme Sweet Saturdayn ensi lauantaina 15. syyskuuta klo 16. Paikka on entinen eli ikimuistoinen Kappeli. Kyseessä on Sweet Saturdayn seitsemäs lukuvuosi.

Voi pyhä yksinkertaisuus

Nokia jäi nolosti kiinni housut kintuissa kun kävi ilmi, ettei verkossa pyörivällä Nokian mainosvideolla pyörää polkevaa tyttöä ollutkaan kuvattu tulevalla uutuuspuhelimella polkupyörän selästä, vaan ammattimaisilla laitteilla. Paljastui myös muutakin fuskua, jolla yritettiin osoittaa, että Nokian vehkeet ovat paljon paremmat kuin esim. Samsungin.

Julkisuuteen ensimmäiset heppoiset selitykset antoi viestintäpäällikkö, jonka nimeä en viitsi mainita koska hänet oli selvästikin uhrattu myrskyn silmään. Selittäjän suht. alhainen status kertoo, että isommat ja vastuulliset johtajat, kuten viestintä- ja markkinointijohtaja, joko piileskelevät taikka sitten ovat saaneet nopeat potkut. Toivottavasti kysymys on viimeksi mainitusta, sen verran alkeellisesta on Nokian toiminta ollut. Jos ei osata tehdä kilpailukykyisiä laitteita, pitäisi sentään jotenkin hallita mainonnan ja julkisuuden perussäännöt.

Vakuuttava ei ollut itse Elopkaan uutuuden julkaistamistilaisuudessa: lököttävät farkut ja liian ahdas pikkutakki. Ei tuonut mitenkään mieleen nuorekasta innovatiivisuutta, mikä lienee ollut tarkoitus.