...kuten äskettäin arkkitehti Juha Ilosen esitelmä, joka perustui hänen kirjaansa Kolmas Helsinki - kerroksia arjen arkkitehtuurissa. Kirja on hänen kolmas teoksensa Helsingin keskustan vanhoista 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa rakennetuista asuintaloista.
Ilonen piirtää työkseen uusia kerrostaloja, mutta harrastaa ja arvostaa vanhoja, nimenomaan niiden moni-ilmeistä kauneutta. Hän on kirjoissaan tutkinut noin kolmea sataa Helsingin keskustan kivitaloa. Ne kaikki on rakennettu asuttaviksi, ja sillä tavalla, että kysynnän kasvaessa ja tekniikan kehittyessä (esim. hissit) alkuperäinen rakennus on saanut lisäkerroksia. Usein taloa on myös laajennettu sivusuunnassa, kun puutaloja on purettu eikä turvavälejä ole enää paloturvallisuuden takia tarvittu. Kun vanhoja kivitaloja, jotka oikeasti ovat tiilitaloja, katsoo, niiden monikerroksisuus ja moni-ilmeisyys on nähtävissä. Käytäntö on ollut se, ettei uusi arkkitehti ole halunnut peittää edeltäjänsä työtä.
Otan Ilosen esityksestä muutaman esimerkin. Samalla valitan sitä, että jouduin puolipimeässä luentosalissa ottamaan kuvat vanhalla pokkarillani.
Alla oleva kuva on esimerkki siitä, miten asuntotarpeen kasvaessa kaksi taloa on yhdistetty eräänlaisella käytävällä ja näin on saatu muutama asunto lisää. Toinen kiintoisa piirre talossa on se, että kuvassa näkyvä "julkisivu" on oikeastaan vanhan talon palomuuri, mutta tonttipolitiikan takia sen rinnalle ei saanutkaan rakentaa uutta taloa. Näin palomuuri on saanut ikkunat ja muutaman parvekkeenkin.
Ullanlinnassa oleva "Silitysrauta" edustaa komeaksi tarkoitettua rakennusta, ja komea se onkin. Esikuvana on New Yorkissa oleva vähän vanhempi rakennus.
Seuraavassa kuvassa kannattaa kiinnittää huomio ylitse muiden nousevaan valkoiseen asuntaloon. Se rakennettiin heti itsenäisyytemme alussa, ja arkkitehdin ja rakennuttajan tarkoitus oli tehdä siitä näyttävämpi kuin vieressä oleva Venäjän valtaa symboloiva ortodoksinen kirkko.
Hotelli Torni lienee maamme ensimmäisiä pilvenpiirtäjiä. Ilosen mielestä se on suhteutettu ympäristöönsä poikkeuksellisen harmonisesti, kuten kuvamme osoittaa.
Seuraava kuva on Kirjatyöntekijöiden liiton rakennus. Huomattava on ikkunoiden sijoittelu, joka pyrkii tietoisesti särkemään asuintalojen usein vähän tylsät julkisivut. Tämän kuvan laitoin mukaan myös siksi, että 1960-luvun lopulla Sota-arkistossa väitöskirjaa tehdessäni lounastin toisessa kerroksessa olleessa ravintola Kirjassa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, sopivaan hintaan.
Lopuksi kuva Helsingistä vuodelta 1866, osa siitä. Se on ensimmäinen iso panoraamatekniikalla otettu valokuva Suomessa. Kovin oli pääkaupunki vielä puutalovaltainen.
No comments:
Post a Comment