Docendon kirjavuosi jatkuu komeasti. Keskiviikkona se julkaisi
Masha Gessenin teoksen
Venäjä vailla tulevaisuutta - yksinvallan paluu. Aamun Hesariin
Saska Saarikoski oli tehnyt laajan kirjailijahaastattelun ja Helsingin
kirjamessuilla Gessen esiintyy huomenna lauantaina klo 17.30. Kirjan voit ostaa Docendon osastolta, jossa on myynnissä edulliseen messuhintaan (20 euroa) myös
Haastaja Saksasta 1918 - von der Goltz ja Mannerheim.
Docendon
julkkareissa oli ensin normaali kirjan esittely, siinä Gesseniä haastatteli entinen Moskovan suurlähettiläs
Hannu Himanen, joka myös on Docendon kirjailijoita. Sen jälkeen joimme kahvit ja tilaisuuden toinen tunti kului
seminaarissa, jossa lavalle nousivat Gessenin ja Himasen lisäksi nuoret Venäjä-tuntijat, apulaisprofessori
Katri Pynnöniemi ja väitöskirjatutkija
Veera Laine. He keskustelivat mm. venäläisestä nationalismista. Upea juttu Docendolta.
Kun HP on vasta lukemisen alussa, hän ei vielä arvioi kirjaa vaan lainaa kollega
Jukka Kemppisen blogia:
Gessen on journalisti. Hän on tehnyt sen, mikä pitäisi aina kieltää, nimittäin sekoittanut romaanitekniikan, omat muistonsa ja reportaasin. Kielto on perusteltu siksi, ettei kukaan onnistu tuossa. Paitsi Gessen.
Kustantajan tiedon mukaan Gessenin teos osoittaa, kuinka Venäjä taipui yhden sukupolven aikana uudenlaisen yksinvaltiuden alle. Hän tarkastelee synnyinmaansa yhteiskunnallisia traumoja tolstoilaisen henkilögallerian kautta, neljän keskushenkilön näkökulmasta. Kirja käynnistyy 1980-luvun vapautumisen ajasta, hektisistä vuosista, jolloin venäläiset tajusivat elävänsä uudenlaisessa ja itselleen vieraassa maassa. Gessen kertoo kommunismin synnyttämästä
homo sovieticus -ihmisestä, pelokkaasta, arasta, auktoriteetteja rakastavasta ihmislajista. Ensin luultiin, että tämä ihmislaji on katoamassa, mutta 1990-luvun lopulla, tutkijoiden kauhuksi, tilastot kertoivat muuta: homo sovieticus elää, lisääntyy ja voi hyvin. Putinin aikana on käynyt selväksi, että suurin osa venäläisistä ei janoa vapautta eikä länsimaista elämää. Venäjän vanha järjestelmä tekee paluuta
mafiavaltion muodossa. Kirjan avaintermi
buduštšego net tarkoittaa suomeksi, että tulevaisuutta ei ole.
Gessen itse kertoo:
Ryhdyin kirjoittamaan tarinaa Venäjän traumasta. Yksi trauman tunnusmerkeistä on kyvyttömyys suunnitella tulevaisuutta. Se tarkoittaa kontrollin menetystä. Tunnetta, että ihmisillä ei ole kontrollia omasta elämästään, mikä on tärkeää totalitaarisen alamaisen luomiselle.
Masha Gessen on reportteri, kirjailija ja
The New Yorker -lehden toimittaja. Hän syntyi Moskovassa juutalaiseen perheeseen ja muutti teini-ikäisenä perheensä mukana Yhdysvaltoihin. Aikuisena hän matkusti takaisin Moskovaan työskennelläkseen siellä toimittajana. Jouduttuaan Putinin epäsuosioon Gessen palasi pysyvästi Yhdysvaltoihin vuonna 2013 ja asuu nyt New Yorkissa. Gessenin edellinen teos, Kasvoton mies (Otava), ilmestyi suomeksi vuonna 2012. Tämä uusin teos on palkittu moninkertaisesti Yhdysvalloissa:
National Book Award for Nonfiction 2017, Best Book of 2017 The Washington Post, Best Book of 2017 Newsweek, Best Book of 2017 Los Angeles Times, Best Book of 2017 Boston Globe ja Best Book of 2017 Seattle Times.
Docendon julkkareissa oli ensin normaali kirjan esittely, siinä Gesseniä haastatteli entinen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen, joka myös on Docendon kirjailijoita. Sen jälkeen joimme kahvit ja tilaisuuden toinen tunti kului seminaarissa, jossa lavalle nousivat Gessenin ja Himasen lisäksi nuoret Venäjä-tuntijat, apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja väitöskirjatutkija Veera Laine. He keskustelivat mm. venäläisestä nationalismista. Upea juttu Docendolta.
Kun HP on vasta lukemisen alussa, hän ei vielä arvioi kirjaa vaan lainaa kollega Jukka Kemppisen blogia: Gessen on journalisti. Hän on tehnyt sen, mikä pitäisi aina kieltää, nimittäin sekoittanut romaanitekniikan, omat muistonsa ja reportaasin. Kielto on perusteltu siksi, ettei kukaan onnistu tuossa. Paitsi Gessen.
Kustantajan tiedon mukaan Gessenin teos osoittaa, kuinka Venäjä taipui yhden sukupolven aikana uudenlaisen yksinvaltiuden alle. Hän tarkastelee synnyinmaansa yhteiskunnallisia traumoja tolstoilaisen henkilögallerian kautta, neljän keskushenkilön näkökulmasta. Kirja käynnistyy 1980-luvun vapautumisen ajasta, hektisistä vuosista, jolloin venäläiset tajusivat elävänsä uudenlaisessa ja itselleen vieraassa maassa. Gessen kertoo kommunismin synnyttämästä homo sovieticus -ihmisestä, pelokkaasta, arasta, auktoriteetteja rakastavasta ihmislajista. Ensin luultiin, että tämä ihmislaji on katoamassa, mutta 1990-luvun lopulla, tutkijoiden kauhuksi, tilastot kertoivat muuta: homo sovieticus elää, lisääntyy ja voi hyvin. Putinin aikana on käynyt selväksi, että suurin osa venäläisistä ei janoa vapautta eikä länsimaista elämää. Venäjän vanha järjestelmä tekee paluuta mafiavaltion muodossa. Kirjan avaintermi buduštšego net tarkoittaa suomeksi, että tulevaisuutta ei ole.
Gessen itse kertoo: Ryhdyin kirjoittamaan tarinaa Venäjän traumasta. Yksi trauman tunnusmerkeistä on kyvyttömyys suunnitella tulevaisuutta. Se tarkoittaa kontrollin menetystä. Tunnetta, että ihmisillä ei ole kontrollia omasta elämästään, mikä on tärkeää totalitaarisen alamaisen luomiselle.
Masha Gessen on reportteri, kirjailija ja The New Yorker -lehden toimittaja. Hän syntyi Moskovassa juutalaiseen perheeseen ja muutti teini-ikäisenä perheensä mukana Yhdysvaltoihin. Aikuisena hän matkusti takaisin Moskovaan työskennelläkseen siellä toimittajana. Jouduttuaan Putinin epäsuosioon Gessen palasi pysyvästi Yhdysvaltoihin vuonna 2013 ja asuu nyt New Yorkissa. Gessenin edellinen teos, Kasvoton mies (Otava), ilmestyi suomeksi vuonna 2012. Tämä uusin teos on palkittu moninkertaisesti Yhdysvalloissa: National Book Award for Nonfiction 2017, Best Book of 2017 The Washington Post, Best Book of 2017 Newsweek, Best Book of 2017 Los Angeles Times, Best Book of 2017 Boston Globe ja Best Book of 2017 Seattle Times.
No comments:
Post a Comment