Loviisa, Almintalo ja Joutsamon Ulla

Ulla Joutsamo on ystävämme jo 1960-luvulta, meidän Ullan kollega, joka eläkepäivillään Maskussa on ryhtynyt taiteilijaksi. Hän on ollut mukana noin 80 yhteisnäyttelyssä, omia näyttelyitä on ollut 16. Ihan kunnioitettavia lukuja. Ullan tuorein näyttely on Loviisassa, Almin taidetalossa, jonne matkustimme mukavasti Onnibussilla. Almintalo on entisten Almin veljesten kultasepänliikkeen talo, jonka hirsirakentaneet ovat jykevät. Paikallinen opas kertoi meille talon vaiheista.

Ullan teokset olivat talon yläkerrassa, joka oli, niin kuin koko rakennus, hienosti muutettu taidetaloksi. Ullan aiheita taidemaalarina ovat olleet mm. meri ja eläimet.

Harvoin Loviisassa tulee käytyä, se on jäänyt joka suhteessa naapurinsa Porvoon varjoon. Kuitenkin Loviisa on kuningattaren kaupunki,, perustettu 1745, saanut nimensä kuningatar Loviisa Ulrikasta. Jotain majesteetillistä siinä onkin, kuten Raatihuone ja vanha lyseo. Kaupungin pääkadut ovat saaneet komeat nimensä kahdelta vapaaherralta, kenraali Gustaf Mannerheimilta ja eversti Otto von Brandensteinilta, joka 1918 oli kreivi Rüdiger von der Goltzin lähin komentaja.

Ja lopuksi: jos pidätte kiirettä, vielä ehditte, sillä Ullan näyttely puretaan ensi sunnuntaina. Kiitos Ulla hienoista taideteoksista.

Tyranni on jämähtänyt terroriin

Kun Putin puhui televisiossa pari päivää sitten, hän uhkaili paitsi länteen siirtyneitä oligarkkeja myös niitä venäläisiä, jotka eivät hyväksy hänen sotaansa. Hänen puheestaan huokui raivoisa kalman ääni. Tällaisia yksinvaltiaita on ollut historiassa ennenkin, ja heitä on tavattu kutsua tyranneiksi. Ukrainan sodassa Putin on joutunut vaihtamaan taktiikkansa, kun hyökkäys on pysähtynyt. Painopiste on terrorissa, joka surutta tuhoaa lastenkoteja, sairaaloita, teattereita ja asuintaloja. Putinin tavoitteena on osoittaa Kiovan hallitukselle, ettei tällä ole voimaa estää terroria ja että hän, Putin, on sitoutunut jatkamaan silmitöntä väkivaltaa niin kauan kuin siihen on tarve. Terrorin ytimen määritteli lyhyesti ja nasevasti legendaarinen sodankäynnin teoreetikko, kiinalainen Sun Tzu teoksessaan Sodankäynnin taito jo 400-luvulla ennen ajanlaskumme alkua neljällä sanalla: Tapa yksi, pelota tuhansia.

Vähän muutakin kuin Ukrainan sotaa

Olipas mukavaa, kun saimme vieraaksemme lastenlapsiamme. Kusti ja Sakke kävivät päivällisellä laskiaisen tienoilla. Tarjolla oli hirvilihapullia ja laskiaispullaa. Pojat asustelevat tällä hetkellä kahdestaan kotonaan Eirassa, kun molemmat vanhemmat ovat Brysselissä. Ensi torstaina Susannan ja Timon pitäisi palata Suomeen.

Samoihin aikoihin kävivät päiväkahvilla myös Veera ja Roope. He iloitsivat jo etukäteen siitä, että ovat lähdössä Nizzaan kahdeksi viikoksi loma-asuntoomme Recidense Massenaan. HP uskoo ja toivoo, että vuoden päästä myös me Jääkärinkadun isovanhemmat pääsisimme sinne. Veera on luvannut laittaa kuvia matkastaan, joten niitä näemme myös tällä palstalla. Heidän opintonsa LUT:ssa ei suinkaan keskeydy, sillä he ahkeroivat Nizzasta kävin.'

Kurkistus diktaattorin pään sisään

HP:n entinen kollega Keskisuomalaisessa ja Hufvustadsbladetin nykyinen päätoimittaja Erja Yläjärvi kirjoittaa, miten me Suomessa emme pääse Vladimir Putinin pään sisälle emmekä siten voi tietää hänen aivoituksiaan. Suomen Kuvalehti luonnehti kuitenkin tänään ilmestyneen numeronsa kansikuvassa oivallisesti sitä myllerrystä, joka Putinin pääkopassa parhaillaan on menossa. Äkkiä vilkaisten kuvaa voisi pitää sekasortoisena, jopa sekopäänä, mutta Kremlin näkökulmasta siinä on kuitenkin vahvaa logiikkaa. Kuvan vasemman reunan alalaidassa hahmottuu Ukraina ja ylälaidassa Suomi, johon Putinin arvellaan iskevän myöhemmin. Synkkää tunnelmaa Kuvalehti vahvistaa sillä, että kannen pohjaväri on jopa pelottavan mustanharmaa.

Ukrainalla ja Suomella on useita yhtymäkohtia lähihistoriassa. Kuten se, että ensimmäisessä maailmansodassa ne olivat ääripäitä siinä puskurivyöhykkeessä, jonka keisarillinen Saksa rakensi Venäjää vastaan. Kun Putin nyt vakuuttaa kansalleen vapauttavansa Ukrainan fascisteista - pahin mahdollinen verenmakuinen haukkumasana Venäjällä - hän viittaa siihen, että Ukrainan kasakat pyrkivät toisen maailmansodan aikaan yhteistyöhön Hitlerin Saksan kanssa. Siitä syystä heitä tapettiin sodan jälkeen kyläkunnittain, ja Putinin mielestä tuo rankaisu jäi Stalinilta kesken. Entä mitä Putin sitten ajattelee Suomesta, joka 1941-1944 teki erittäin tiivistä yhteistyötä Hitlerin Saksan kanssa? Putinilla on tapana tosissaan kaivella tämäntapaisia historian tynnyreitä, kun hänen tavoitteenaan on palauttaa Venäjän vanha suuruuden aika ja liittää siihen kuuluneet alueet takaisin Venäjään.