Iivo, Yle ja Nato

HP on pannut merkille joitakin asioita seuratessaan menossa olevia talvikisoja. Aloitetaan vaikka Ylen kommentaattorista Toni Roposesta. Hän tuntee kilvanhiihdon paremmin kuin omat taskunsa eikä pidä tietojaan piilossa - joku voisi puhua jopa besserwisseristä. HP:tä häiritsee Roposen tapa puhua liikenteestä silloin kun hiihdetään kilpaa: "Nyt lähtee Iivo liikenteeseen", "Kerttu on hyvin mukana liikenteessä", jne. Ylen kielenhuoltaja voisi tähän puuttua, vaikka asia onkin kovin vähäpätöinen, jopa urheilun vinkkelistä katsottuna. Toinen asia on kanavien välinen kilpailu, joka on ymmärrettävää, mutta kuulijoita se ei aina palvele. Tästä ajakohtainen esimerkki: Kun olympialaiset ovat mammuttimaisen laajat, ei Ylen kanaville mahdu kuin osa kilpailuista. Näin Ylen kuuluttajat suosittelevat kuuntelemaan Yle Puhetta, jossa on jonkin verran lisää lähetyksiä, sen he jättävät mainitsematta, että mainosrahoitteinen TV5 lähettää samoja otteluja suorana.

Sitten vielä yksi asia: kirjailija ja opettaja Arno Kotro kirjoitti äskettäin Uudessa Suomessa, miten suomalaiset puhuessaan Natosta kutsuvat sitä sotilasliitoksi vaikka oikea luonnehdinta olisi puolustusliitto. Näin he tukevat Nato-vastaisuutta, koska sotilasliitto viittaa aggressiivisuuteen. HP:n lankoveli Pentti oli pannut merkille, että Ylen uutisissa Nato on edelleen sotilasliitto, sen sijaan MTV:n uutisissa puhutaan puolustusliitosta. Näinhän se on: Nato ei hyökkää vaan puolustaa, sen päätehtävä on turvata jäsentensä yhteisiä arvoja, joita ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Tämä kuulostaa kovin kauniilta, mutta se onkin suoraan Naton perustamisasiakirjasta.

Mestarin hyvä kotikasvatus

Hesarin urheilutoimittaja Jussi-Pekka Reponen kirjoitti laajahkon analyysin Iivo Niskasen urasta ja ominaisuuksista. Hän korosti paitsi tinkimätöntä työtä ja voitontahtoa myös kultamitalistin hyvää kotikasvatusta. Hänen mielestään se näkyi siinä, että Iivo uskalsi - ehkä vähän epäsuomalaiseen tapaan - hehkuttaa saavutustaan ilman mitään estoja, sekä siinä, että hän kävi kättelemässä kisassa viimeiseksi jäänyttä Kolumbian edustajaa.

Tätä elettä enemmän HP arvosti sitä, kun Iivo kiittäessään tukijoukkojaan kiitteli erityisesti terveydenhuollon ammattilaisia, jotka koronan aikana ovat venyneet äärimmäisiin suorituksiin. Mestari osoitti hyvän kotikasvatuksensa kun hän suhteutti olympiavoittonsa yhteiskunnan isoihin asioihin. Iivo toivoi, että hänen voittonsa ilahduttaisi sairaanhoidon väkeä heidän raskaan työnsä keskellä. Tästä ei ole epäilystä, sillä Iivon hiihtoa seurasi televisiosta runsaat miljoona suomalaista, ja itse kukin meistä tunsi suuren ilon keskellä myös aitoa virkistymistä.

Televisio näytti myös sykähdyttäviä kuvia siitä, miten hiihtoa seurattiin monissa kouluissa, kuten Niskasten sisarusten kotikunnassa Vieremällä. Nämä kuvat osoittivat, että olympiaurheilulla on edelleen vahva rooli yhteiskunnassa ja että perinteinen murtomaahiihto on se kansallisista kansallisin urheilulaji.

Ullankin mekko syntyi purkulangasta

HP on tänä vuonna ehtinyt jo kaksi kertaa kirjoittaa töppösistä. Tämä kolmas blogi esittää Ullaa noin vuoden vanhana. Hän poseeraa kainosti turkulaisessa Irmelin-kuvaamossa vuoden 1944 lopulla. Valokuvaamo oli perustettu jo 1900-luvun alussa. Kuvan jälkeen HP kertoo, millä tavalla kuva liittyy näihin töppös-juttuihin (9.1. ja 31.1.).

Se liittyy sillä tavalla, että Ulla poseeraa uudessa mekossaan, jonka hänen Kaija-äitinsä oli kutonut, ja kun lankoja ei sotavuosina niin vain kaupasta saanut, äiti purki oman villatakkinsa ja kutoi sen langoista esikoiselleen mekon. Eli tämäkin tarina on niitä pula-ajan muistoja, ja se on tosi.

Töppösten jännä syntyhistoria

Blogin lukijat muistanevat, miten Ulla uuden vuoden aikoihin neuloi Susannan naapurin vauvalle töppöset. Kertomatta silloin jäi, miten töppöset syntyivät. HP keroo sen nyt: Vaasalainen äiti oli talvisodan aikaan junamatkalla Kauhajoelle pommituksia pakoon vauvansa kanssa. Kovassa pakkasessa juna pysähtyi ja kylmyys valtasi vaunun. Äitiä vastapäätä istui eläkkeellä ollut käsityönopettaja, jonka tuli surku palelevaa vauvaa. Hän alkoi purkaa omaa villatakkiaan, ja neuloi sen langoista töppösen. Yhden hän sai valmiiksi ennen Kauhajokea, toisen neulominen jäi äidille. Mitä tästä opimme: Olihan aivan verratonta uhrautuvaisuutta! Tällä asenteella se talvisotakin kestettiin.

Kun Villi länsi ja mafiosot kohtaavat

Äskettäin Yle Teemalla esitetty Tanskan radion sinfoniaorkesterin konsertti The Morricone Duel, kaksintaistelu, kertoo siitä, että konsertin kappaleissa Villin lännen pyssymiehet kohtaavat Yhdysvaltojen ja Euroopan mafiosot ja gangsterit, - siis noin kuvaannollisesti. Kyse on elokuvataiteen upeimmista musiikkiteoksista, kuten Sergio Leonen spagettilänkkärien, mm. dollaritrilogia ja Huuliharppukostaja, sekä mafiafilmien Lahjomattomat ja Suuri gangsterisota hienosta musiikista. Mehän tiedämme, että ollakseen loistelias elokuva tarvitsee myös upean taustamusiikin. Ennio Morricone on alansa huippu, säveltänyt yli 500 elokuvan musiikin, ja Oscarilla palkittu.

Tanskan radion sinfoniaorkesteri soitti taidolla, ja sillä oli myös tyylikäs kapallimestari, Japanissa syntynyt Sarah Hicks, jonka eleganttia eläytymistä oli ilo katsella. Tyylikäs oli myös konsertin solisti, tanskalainen mezzosopraano Tuve Semmingsen. Solistit eivät laulaneet vaan antoivat ääntään muuten ja sillä tavalla toivat lisäväriä illan musiikkiin.

Hyvät blogin lukijat. Jos ette katsoneet tätä ohjelmaa, se löytyy Ylen Areenasta vaikkapa hakusanalla Morr. Kannattaa katsoa ja kuunnella vaikka toisenkin kerran. On se sen verran hienoa kuultavaa. Eikä välttämättä tarvitse pitää länkkäreistä.

Uuden vuoden Vauva sai Ullan töppöset

Susanna kertoi tuossa vuoden vaihteen jälkeen, miten hänen naapuriinsa oli syntynyt Vauva. Hän ehdotti samalla, että Ulla kutoisi töppöset, jotka olisi mukava viedä vastasyntyneelle. Ja Ullahan ryhtyi välittömästi toimeen. Hanketta sivusta seurannut HP arvioi, että töppösten teko kesti vajaat kaksi tuntia, mihin sisältyi myös niiden silitys. Tarina ei kerro, onko Vauva jo testannut töppösiään. Varmaankin.

Ullalla on tuoretta kokemusta töppösten teosta. Kun Aaro Niinistö helmikuussa 2018 syntyi, suomalaiset vapaaehtoisjärjestöt lahjoittivat kaikille samana vuonna syntyneille töppöset. Ulla kutoi niitä kahdeksat parit, jotka Helsinki Missio toimitti edelleen. Muutamaa vuotta aikaisemmin Ulla oli osallistunut entisen työnantajansa TYKS:n hankkeeseen, jossa kaikille TYKS:ssä syntyneille vauvoille lahjoitettiin kudottu peitto, nekin tehtiin vapaaehtoisten voimin.

Au Pairin ensipäivä - 15 vuotta sitten

HP:n ensimmäinen blogi ilmestyi tammikuussa 2007 otsikolla Au Parin ensipäivä. Siinä hän kertoi tulostaan Atlantaan Susannan ja Timon kotiin. Timon avustuksella HP avasi oman taivaskanavansa, jonka tarkoitus oli kertoa valokuvin ja tekstein Suomessa oleville sukulaisille ja ystäville kokemuksia siitä, miten kevät sujui lastenlasten Kustin (8 v.) ja Sakarin eli Sakken (2,5 v) Au Pairina. Hyvinhän se sujui, ja kun Heimopäällikön päiväkirja sai mukavasti lukijoita, HP on jatkanut bloginsa viljelyä nyt siis 15 vuoden ajan. Kuluneena aikana palstalla on ilmestynyt 815 juttua eli 54 juttua vuodessa, ja yksi viikossa. Niillä on ollut lukijoita 120 011 eli runsaat 147 per juttu. Valokuvia jutuissa on ollut useita tuhansia. Kun tulos on ollut näinkin hyvä, HP jatkaa bloginpitoa edelleen, säilyväthän näin valokuvat tallessa ja samalla syntyy päiväkirja ajan riennosta. Erityisen mukavaa on ollut jälkikäteen katsoa, miten lastenlapset, nyt jo kaksi aikuista opiskelijaa ja kaksi lukiolaista, ovat kasvaneet ja kehittyneet. Joten näissä merkeissä: Hyvää uutta vuotta kaikille, pysykäähän kanavalla.