Lepää rauhassa, ystävämme Matti

Pitkäaikainen, luotettava ystävämme Matti Vulli kuoli elokuun alussa 82-vuotiaana. Hänen avopuolisonsa Marja järjesti elokuun lopulla Turussa muistelutilaisuuden, johon mekin saimme kutsun mutta johon emme päässeet. Sen sijaan poltimme samaan aikaan Toukolassa kynttilää Matin muistoksi ja muistelimme yhteisiä kokemuksia ensin Matin ja Marjun ja sitten Matin ja Marjan kanssa. Muistoja ja kokemuksia löytyi kosolti, kun aikanaan olimme tavanneet Turun Uittamolla muutettuamme vuonna 1968 asumaan samaan taloon.

Yhteiset kokemukset karttuivat lenkkipoluilla, maratoneilla, ulkomaanmatkoilla ja viimeisten neljän vuosikymmenen aikana kesämökillämme Toukolassa, jonka valmistumisessa Matti antoi joka kesä arvokasta apua. Matti avusti hirsikehikon kokoamisessa, laiturin rakentamissa, tiiligrillin muurauksessa, lipputangon pystytyksessä ja viimeksi rantasaunan hirsien veistossa. Muistokynttilä paloi siinä paikassa, jossa yhdessä Matin kanssa rakensimme hirsiseinää kesällä 1983. Toki meillä oli aikaa nauttia myös kesästä ja tiiviistä yhdessäolosta. Matilla ja Marjulla oli tapana vietää osa kesälomastaan kanssamme - ellemme olleet mökillä, teimme pitkiä kiertueita autolla Euroopassa, erityisen mieluisia ovat muistot Balaton-järveltä ja Baijerin olutfestareilta.

Tässä kuvassa olemme Korpilahden Putkilahdella Voiton baarissa nauttimassa grillattua villisikaa ja tsekkiläistä olutta. Kuva kertoo siitä läheisyydestä, jota tunsimme toisiamme kohtaan. Lepää rauhassa, ystävämme Matti. Sinusta jäi hyvät muistot. Kuva on kesältä 2007. Jos haluat katsoa lisää kuvia Matista ja meistä, niitä löytyy vuoden 2007 jälkeen joka kesä HP:n blogista

Kaappikello sai arvoisensa paikan

Pari vuosikymmentä sitten HP rakensi Jyväskylän työväenopiston kaappikellokurssilla kuvan esittämän kaappikellon. Se valmistui hitaanlaisesti, koska HP työskenteli silloin Valiossa Helsingissä kirjoittaen meijerijätin 100-vuotishistoriaa. Ensimmäiset vuotensa kello raksutti Yrjönkadulla, mutta Helsingin asunnossamme sille ei enää löytynyt tilaa muuta kuin varastossa. Nyt - viimein - HP oivalsi, että Toukolan Vauvalassa oli oiva paikka. Kun Pena tuli heinäkuussa autollaan (VW Tiguan) Korpilahdelle, hän toi kellon mökillemme, jossa sen värisävyt istuvat hyvin mökkimme yleisilmeeseen.

Kellon piirustukset ovat 1400-luvun Englannista, kyse on prinsessa Annelle lahjoitetusta kaappikellosta.

Vähän varttuneemman väen tapaamisia

Heinäkuu ei ollut pelkästään nuorison kanssa seurustelua, vaan yhtä iloksemme tapasimme myös ikäisiämme. Pena, Ritva ja Ilkka osuivat - toki kutsuttuina - samaan aikaan Toukolaan. Juhlimme Ritvan syntymäpäivää. Me miehet saunoimme ja yhdessä paransimme maailmaa, kuten tapana on sanoa. Laitetaan tähän pari kuvaa ennen nukkumaan menoa.

Seuravan päivän ohjelmassa oli tutustuminen arkkitehti Viivi Lönnin näyttelyyn Keski-Suomen museossa sekä lounas Kuokkalan kartanossa, joka on Viivi Lönnin piirtämä.Ulla emännöi tätä osuutta HP:n saaman yllättävän vatsataudin takia. Kuvat ovat siis Ullan ottamia.

Elokuun alussa saimme päivälliskutsun Jääskeläisten huvilalle Hankasalmelle. Pekan savustama lohi oli herkullista ja Marja-Leenan jälkiruoka suorastaan suli suussa, jos tällainen paljon käytetty klisee sallitaan. Välillä ihastelimme Marja-Leenan komeita salaatteja ja Pekalta saimme kotimökille vietäviksi ämpärillisen Timo-perunoita ja kymmenen isoa laatikkoa koivuklapeja, joilla lämmitämme Toukolan takkaa ensi kesään saakka. Parhaat kiitokset Hankasalmen väelle.

Seuraavat vieraamme olivat vanhat ystävämme Korpilahden ajoilta: Lehmusjoen Heikki (95) sekä Laurilan Mirja ja Teuvo (molemmat 86). Emme olleet muutamaan vuoteen tavanneet, joten juttua ja kommentoitavaa riitti, kun kaikki olivat vielä virkeitä sekä fyysisesti että henkisesti. Heikki ja Teuvo olivat sikäli kunniavieraita, että heillä oli iso rooli silloin kun Toukolaa 1980-luvun alussa laitettiin pystyyn osin talkoovoimin.

Heinäkuun nuorisovierailut Toukolassa

Lastenlapsistamme Jaakko oli visiteerannut mökillämme juhannuksena, kuten blogissa 30.6. kerrottiin. Seuraava vieraamme oli juuri 18. vuottaan juhlinut Sakke (ks. blogi 3.7.). Hän, abiturientti, tuli Toukolan rauhaan lukulomalle, ja keskittyi neljän päivän ajan opiskelemaan matematiikkaa ja englantia. Niin se isovanhempien aika (elämä) vain kuluu, ei ole pitkä aika siitä, kun lastenlapsemme olivat vielä pieniä ja leikit sen mukaisia, mieliin painuvimpina joka kesäiset luontokoulut.

Sakke, kuten Kustikin, käyttää mielellään Onnibussia, jossa voi levätä tai lukea koko matkan. Me Ullan kanssa menemme yhtä mieluusti vastaan Korpilahden kirkolle ja toimittelemme samalla kauppa-asioita. Toukolassa Sakkelle oli turvattu lukurauha Vauvalan työpöydän ääressä. Päivän muuta ohjelmaa olivat Ullan herkulliset ateriat sekä iltasauna, jonka lämmityksen Sakke halusi hoitaa.

Sakke suorittaa syksyllä autokoulun. HP:n yllytyksestä hän kokeili ensi kerran elämässään autolla ajoa mökkitiellä parisen kilometriä. Onhan se vastoin lakia, mutta niinhän me kaikki olemme aikoinamme tehneet. Sakke ajoi Citroenia hienosti.

Seuraavat nuoret vieraamme olivat Veera ja Minni, joiden kesäperinteeseen on jo vuosia kuulunut vierailu Toukolassa. Nyt he viettivät meidän ilonamme yhden viikonlopun, perjantaista sunnuntaihin. Minni on kesällä vaihtanut yliopistoa Tampereelta Lappeenrantaan, koska LUT:n kauppatieteet kiinnostivat enemmän kuin Tampereen yhteiskuntatieteet, ja koska Veera opiskelee LUT:ssa ja koska Minnin poikaystäväkin opiskelee siellä. Syitä muuttoon oli siis kerrakseen.

Heinäkuun lopulla Toukolaan tuli Sakken isoveli Kusti, jonka kanssa olimme etukäteen sopineet 4-5 päivän puusouvista. Saunaklapeja syntyikin koko ensi kesän tarpeeseen, kun luottometsurimme, paikallinen Ahosen Jarmo oli ensin kaatanut muutaman puun.

Kuvissa näkyy vain ylhäällä tehdyt klapit. Samanmoisen pinon Kusti teki suoraan rantasaunan vilpolaan. Ulla avusti Kustia kärräämällä metsurin katkomia klapin aineksia Kustille. Kiitos molemmille hienosta puusouvista. Samoin kiitos kaikille muillekin vierailustanne. Erikseen vielä HP nostaa esiin rauhalliset keskustelut iltateen merkeissä. Ainakin meille ne olivat antoisia, koska ne avarsivat katsantoamme nuorten näkökulmiin.

Hienot kesäjuhlat - Sakke täytti 18 vuotta

Lauantaina saimme viettää hienot juhlat Eirassa Halosten residenssissä. Kun sää oli kertakaikkisen lämmin, nautimme yhdessäolosta taloyhtiön puutarhassa kastanjapuiden varjossa. Paikalla oli kolmisenkymmentä Sakken lähisukulaista ja ystävää. Muun muassa kaikki kolme kummia - Iina, Elli ja Jussi olivat paikalla. Kuvakavalkadin aluksi 18-vuotias Sakke odottavissa tunnelmissa ennen vieraiden tuloa.

Sakkesta on vaikea olla pitämättä, ja tämä näkyi myös vieraiden iloisista olemuksista.

Tilaisuuden ensi visiitti oli, kun Jussi toi paikalle elämänkumppaninsa Lauran, joka oli kaikin puolin mukava ja fiksu tuttavuus. Onnea vaan nuorelle parille.

Onnittelumaljojen yhteydessä Susanna ja Timo toivottivat vieraat lämpimästi tervetulleiksi, minkä jälkeen HP jakoi Sakkelle ja Kustille, jonka syntymäpäivä oli ollut viikkoa aikaisemmin, lahjakirjat, nobel-tasoisten kirjoittajien teokset maailman talouselämästä. Lisäksi Sakke sai HP:ltä perinteisen koulustipendin. Sama kirjekuori oli varattu myös Jaakolle, joka yhdessä vanhempiensa kanssa tuli paikalle pari tuntia myöhemmin. Halosten sisätiloissa odottivat Timon hankkimat ja valmistelevat monipuoliset herkut. Ulla puolestaan oli leiponut kaksi isoa täytekakkua.

Aterian jälkeen juhlailta jatkui iloisen seurustelun ja hyvän viinin merkeissä. Kenelläkään ei ollut mihinkään kiirettä.

Sakken synttärit oli jaksotettu siten, että omaisten ja lähiystävien jälkeen tulivat Sakken koulukaverit joten juhlat, jotka olivat alkaneet klo 16, jatkuivat puoleen yöhön saakka. Osa nuorista jatkoi iltaa vielä Helsingin yöelämässä, mihin saakka, sitä HP:lle ei ole kerrottu. Tämän raportin lopuksi HP kiittää vielä kerran illan emäntää ja isäntää. Olihan hienot juhlat. Ja Sakelle uudemman kerran lämpöiset onnittelut.

Keskikesän juhla - mökkikautemme avaus

Kesän 2022 ensimmäiset vieraamme olivat Satu, Juha ja Jaakko, jotka perinteiseen tapaan viettivät juhannusaaton mökillämme. Ohjelmassa oli parit ruokailut, juhannuspäivän aamiainen, kesän juomaksi valittu sangria, joka toimii hyvin sekä seurustelun virittäjänä että jopa ruokajuomana. Ja tietysti juhannussauna kuului ohjelmaan. Juhannuskoivut hakivat Juha ja Jaakko.

Vieraiden tulolounaalla oli lähellä Kärkisten siltaa avatun savustamon tuotteita, kun Ulla tarjoili meille uusia Laitilan perunoita ja savustettua lohta. Juha, varsinainen kalaruokien ystävä, sanoi sen olevan parasta koskaan syömäänsä savulohta. Tämän olimme havainneet itsekin, sillä tapanamme on kerran viikossa käydä ostoksilla "Kärkisten herkussa".

Myöhemmin illalla, saunomisen jälkeen, valmistui Timpan reseptin mukainen Paella Villa Veronica, johon Ulla oli tehnyt valmistelut ja paistamisen suoritti Juha. Kuten huomaat, lämmömn lähteenä toimineen savustusuunin olimme siirtäneet toiseen paikkaan, koska vanha paikka oli liian lähellä uusia linnunpönttöjä, emmekä halunneet ottaa sitä riskiä, että kirjosieppojen pesimärauha olisi häiriintynyt. Herkullista tuli, ja niin runsaasti, että Ulla ja HP söivät sitä kaksi päivää peräjälkeen.

Juhannuspäivän aamiaisen jälkeen vieraat lähtivät Hankasalmelle tervehtimään Satun vanhempia ja nauttimaan myös Satun sisaren Ninan 50-vuotiskahveista.

Kun ilma oli loistava, kaikille jäi hyvä mieli ja halu odottaa ensi vuoden juhannusta.