Viikonvaihteessa menimme jo perinteiseen tapaan lasten kanssa teatteriin. Helsingin Kaupunginteatteri esitti legendaarisen veijaritarinan "Kolme iloista rosvoa". Siinä rosvot omalla puolisympaattisella tavallaan osallistuivat Kardemumman kaupungin elämään.
Näytelmä oli toteutettu oivallisesti. Tarina oli hauska, lavasteet komeat ja mukana parisenkymmentä Kaupunginteatterin huippunäyttelijää, kuten Eppu Salminen, Risto Kaskilahti, Sanna Saarijärvi ja Matti Olavi Ranin. Me nautimme esityksestä.
Näytelmän lopuksi pohdimme sitä, mikä oli esityksen opetus. Se oli siinä, että ihmisistä, jotka olivat jostain syystä ajautuneet elämän sivuraiteille, saattoi hyvinkin tulla kelpo kansalaisia: rosvoistakin yhdestä tuli Kardemumman palomestari, toisesta leipuri ja kolmannesta sirkuksen johtaja.
Perinteisen teatteripäivällisen (tällä kertaa liharullia ja muusia) söimme Jääkärinkadulla. Kun lapset myös yöpyivät isovanhempiensa luona, aamiaiseksi oli tarjolla pikkulettuja. Kusti ja Veera söivät niitä 30 kumpainenkin, me muut vähän vähemmän.
Näytelmä oli toteutettu oivallisesti. Tarina oli hauska, lavasteet komeat ja mukana parisenkymmentä Kaupunginteatterin huippunäyttelijää, kuten Eppu Salminen, Risto Kaskilahti, Sanna Saarijärvi ja Matti Olavi Ranin. Me nautimme esityksestä.Näytelmän lopuksi pohdimme sitä, mikä oli esityksen opetus. Se oli siinä, että ihmisistä, jotka olivat jostain syystä ajautuneet elämän sivuraiteille, saattoi hyvinkin tulla kelpo kansalaisia: rosvoistakin yhdestä tuli Kardemumman palomestari, toisesta leipuri ja kolmannesta sirkuksen johtaja.Perinteisen teatteripäivällisen (tällä kertaa liharullia ja muusia) söimme Jääkärinkadulla. Kun lapset myös yöpyivät isovanhempiensa luona, aamiaiseksi oli tarjolla pikkulettuja. Kusti ja Veera söivät niitä 30 kumpainenkin, me muut vähän vähemmän.
No comments:
Post a Comment