Asuimme vanhan tutun Dunwoodyn alueella Westin-hotellissa.
Kun olimme hyvissä ajoin liikkeellä, vahvistimme itseämme läheisessä baarissa vaatimattomalla aterialla.
Promootio alkoi yliopiston Rialto-juhlatalossa klo 19. Ennen sitä promovendit pukivat ylleen tohtorin varusteensa. Hihoissa olevat kolme nauhaa kertovat, että kyse on nimenomaan tohtorinviitasta.
Aulassa Susanna tapasi pääohjaajansa Jelenan. Ohjaajia on amerikkalaisessa järjestelmässä kolme, ja he kaikki ovat väitelleet jossakin muussa yliopistossa.
Kukin tuleva tohtori sai promootiossa ns. Ropen, pitkän huppumaisen huivin tohtoriuden merkiksi. Ropen laittoivat paikalleen pääohjaaja ja promoottori yhdessä.
Amerikkalaiselle akateemiselle kulttuurille on tyypillistä iloinen juhlallisuus, ei sellainen pönöttävyys kuin esimerkiksi Suomessa. Monet tohtorit saivat läheisiltään hurraa-huutoja; me suomalaiset tyydyimme taputtamaan tavallista kovemmin silloin kun Susanna oli vuorossa.
Oma perhe oli ensimmäisenä onnittelemassa. Huomaa Rope leuan alla, selän puolelta se on paljon näyttävämpi.

Promootion jälkeen oli Rialton ala-aulassa cocktail-tilaisuus, jonka jälkeen veimme tohtorimme oman hotellimme lobby-baariin jatkamaan hillittyä juhlintaa.
No comments:
Post a Comment