Toistamiseen Toscanassa: osa II/III eli futista

Klaanimme organisoima Toscana Cup pelattiin nyt toisen kerran. Finaalia edelsi tiukka päivittäinen harjoittelu Castellon pihalla sekä läheisellä kentällä, joka on sopivan kokoinen silloin kun joukkueissa on vain neljä pelaajaa. Pari kertaa näissä iltaharjoituksissa oli mukana myös italialaisia poikia, iältään sopivasti 10-13.
Jo ystävyysottelu - Nuottaniemen Perkot vastaan Kampin Haloset - oli tiukka ja maaleja tehtiin paljon. Peli (2 x 20 min.) päättyi tasan 6-6. Tuomari antoi Fair Player -kortit Pekalle, joka teki näyttävän avauksen Nuottaniemen maalivahtina, sekä Sakkelle.

Grande Finale pelattiin lomamme lopussa. Ottelun tuomari - raitapaidassa kuten asiaan kuuluu - jakoi peliohjeet joukkueiden kapteeneille, Veeralle ja Sakelle. Sääntönä on, että aikuiset saavat pelata vain maalivahtina ja puolustajana, lapset vastaavat hyökkyksistä ja maalinteosta.

Tiukka ja rehti peli sopivassa helteessä (25 C) päättyi Halosten voittoon 3-1. Ottelun maalikuningas oli Sakke kahdella täysosumalla.

Kampin joukkueen Fair Player -kortit saivat Susanna, jota joukkueensa kannusti huudoilla "Äiti Äiti", sekä Kusti. Nuottaniemen joukkueesta tuomari palkitsi vihreällä kortilla Veeran ja Jaakon.

Loppuseromonioiden päätteeksi joukkueet ja tuomari ryhmittyivät ensin sopuisasti yhteiskuvaan...

...ja sitten kylämme Ville di Corsanon ainoaan baariin, nimeltään Osteria Bar Pizzeria. Kuvan ulkopuolelta voin kertoa, että talon sisäosista löytyy iso ja tunnelmallinen kellariravintola, jonka testasimme jo viime vuonna.

Futis ei ollut ainoa urheilulajimme Toscanassa. Castellon satoja vuosia vanhassa juhlasalissa  oli mahdollisuus pelata pingistä. Siinäkin järjestimme turnauksen, jonka loppuotteluun selvisivät Juha ja Timppa. Loppuottelu jäi kuitenkin pelaamatta, joten se siirtyi seuraavaan vuoteen.

Toscana-kertomuksen III-osa ilmestyy sitten kun saan luontokoulun oppilailta heidän parhaat kuvansa. Pysykää kanavalla.