San Remossa meillä oli vain yksi kohde, Afred Nobelin huvila, oikeastaan palatsi, jossa hän vietti elämänsä viimeiset viisi vuotta, 1891-1896. Villa Nobel oli lähellä rantaa, ja sitä ympäröi kaunis puisto.
Nobelin viimeisen kodin huoneet olivat muuten alkuperäisessä kunnossa, paitsi että Nobel-palkintoon liittyvää rekvisiittaa oli kosolti. Virtas-tutkijallakin oli mahdollisuus lukea Nobelin kirjoituspöydällä maailman kuuluisinta testamenttia, toki kopiona. Aiemmin olen nähnyt siitä vain kuvia eri kirjoissa.
Isossa salissa olevissa tauluissa oli lueteltu kaikki Nobel-voittajat vuodesta 1901, jolloin Nobelin testamenttia alettiin soveltaa. Palkinnothan jaetaan vuosittain kemian, fysiikan, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhanteon aloilta. 1960-luvulta alkaen jaettu taloustieteen palkinto ei ole aito Nobel-palkinto vaan Ruotsin Keskuspankin jakama palkinto "Alfred Nobelin hengessä". Tämä henki tarkoittaa sitä, ettei riitä, että on tehnyt ison tieteellisen keksinnön vaan siitä on oltava myös merkittävää hyötyä ihmiskunnalle. Kirjallisuusnobel ja rauhanpalkinto ovat sitten eri asioita.
Suomalaiset nobelistit olivat luonnollisesti paikoillaan kunniatauluissa: A.I. Virtanen 1945, F.E. Sillanpää 1939 ja Martti Ahtisaari 2008.
Palatsissa oli esillä myös Nobelin alkuperäinen kemiallinen laboratorio, nykykatsannossa varsin vaatimaton. Suuria keksintöjään kuten dynamiittia Nobel ei enää San Remossa tehnyt vaan keskittyi miettimään, miten voisi jakaa valtavasta omaisuudestaan hyötyä koko ihmiskunnalle. Tästä ajattelusta syntyi hänen testamenttinsa, jonka mukaan Nobelilta jääneen omaisuuden tuotto jaetaan vuosittaisiin palkintoihin. Ruotsin tiedeakatemiat ovat pitäneet tarkan vaarin siitä, että Nobel-palkinto on säilyttänyt korkean arvostuksensa maailman tärkeimpänä tiedepalkintona.
Alfred Nobel oli myös aikansa huippua oleva liikemies. Kartassa näkyvät hänen yhdessä isänsä ja veljiensä kanssa perustamansa tehtaat. Suomessakin oli yksi, Hangossa. Sama numero 14 kuin Moskovassakin kertoo siitä, että Suomi oli tuolloin osa Venäjää. Kartasta puuttuvat Pohjois-Amerikka ja Etelä-Amerikka, joissa Nobelilla oli kaksi tehdasta.
Yksi Nobelin tehtaista on maineikas asetehdas Bofors, joka valmistaa tykkejä edelleenkin. Kuvan tykki on vuodelta 1895.
Alfred Nobelia itseään en tällä kertaa tavannut, mutta alakuvassa näet hänet ja vaimonsa päiväkävelyllä San Remon rantakadulla.
Muistithan klikata kuvia suuremmiksi.
No comments:
Post a Comment