Kutsun aiheena oli se, että keskuksen johtaja, tohtori Gábor Richly oli kirjoittanut tutkimuksen Unkarin suhtautumisesta talvisotaan. Kirjan kustantaja oli vanha tuttu Docendo. Teoksen otsikko, Veli veljen puolesta on lainattu Unkarin monitahoisesta avustuskampanjasta. Veljesmaamme auttoi Suomea (mm. vapaaehtoispataljoona, sotakalustoa ja humanitaarista apua) niin paljon, että määrällisesti sen ylitti vain Ruotsi. Yksi esimerkki halusta auttaa oli vuoden 1937 nobelisti Albert Szent-Györgyi, joka lahjoitti ison kultaisen Nobel-mitalinsa Suomen Punaiselle Ristille. Hän oli biokemisti ja tunsi hyvin kollegansa A.I. Virtasen, joka palkittiin nobelilla 1945.
Kuten aina Docendon julkistamistilaisuuksissa, läsnä oli iso joukko historian ammattilaisia, kuten lankoveljeni Pentti, joka nykyisina reservivuosinaan on noussut sotahistorioitsijoidemme kärkikaartiin. Seuraavassa kuvassa kirjan kirjoittaja tohtori Richly toinen oikealta.
Kuvista näkyy myös kulttuuri- ja tiedekeskuksen toinen kiinnostava aktiviteetti, unkarilaisen valokuvaajan Örs Cseten ottamia valokuvia niistä unkarilaisista, jotka 1956 asettuivat aktiiviseen itsenäisyystaisteluun Neuvostoliiton sortoa ja maahanhyökkäystä vastaan. Kuvissa oli myös niitä suomalaisia, jotka täältä käsin yrittivät eri tavoin auttaa veljeskansamme epätoivoista taistelua tässä "sivistyneen maailman murhenäytelmässä". Myös em. Virtanen lähti ripeästi mukaan. Hän kirjoitti julkilausuman, jossa Suomen tieteen ja taiteen huiput, mm. kaikki akateemikot, vaativat neuvostojoukkoja heti poistumaan Unkarista. Julkilausuma oli osoitettu YK:lle ja se lähetettiin myös tiedotusvälineille. Kaikki suomalaiset - äärimmäistä vasemmistoa lukuun ottamatta - ajattelivat samoin. Suomen johtavilla poliitikoilla, jotka sisimmässään ajattelivat Virtasen tavoin, oli täysi työ rauhoitella kuumenneita tunteita.
Seuraavana päivänä julkistamistilaisuuden jälkeen HP meni tutustumaan Cseten hienoon kuvakokoelmaan. Keskuksen pääsali oli silloin varattu, kun paikalla oli parisen kymmentä unkarilaista suomenkielen opettajaa kursseillaan. Ovensuussa päivystänyt rouva pyysi ystävällisesti tulemaan seuraavana päivänä. Johtaja Richly kuitenkin tunnisti HP:n edelliseltä päivältä ja esitti, että voisin hiljakseen, kurssilaisia häiritsemättä tutustua näyttelyyn ja myös ottaa valokuvia.
Näistä henkilökuvista laitan lähemmin näytille vain kolme suomalaista. Moni vanhemman polven lukija saattaa heidät jopa tunnistaa.
HP kehottaa jälleen blogin lukijoita tutustumaan näyttelyyn. Mutta pitäkää kiirettä, sillä se sulkeutuu 23. marraskuuta. Aihe ei tosin mihinkään karkaa, sillä tohtori Richlyllä on tekeillä kirja, jonka aineistona on näyttelyssä esillä olleet henkilöt ja heidän haastattelunsa.
No comments:
Post a Comment