Sotasaappaan jäljillä Kuurinmaalla

Kuten HP edellisessä jutussaan mainitsi, hän teki viiden päivän opintomatkan Kuurinmaalle Latviaan. Mukana oli jokunen entinen oppilas (ennen vuotta 1980) ja muuten historiaa Turussa opiskelleita. Kaikkiaan meitä oli matkassa täysi bussillinen eli nelisen kymmentä. Useimmat olivat jo eläkkeellä, mutta oli matkassa myös nuorempia. Matkalaiset olivat Turun Historiallisen Yhdistyksen jäseniä. Vaikka HP on viimeksi ollut yhdistyksessä mukana vuonna 1980, jälleennäkeminen oli iloisen rento.

Seuraavassa kuvassa on se laitos, josta Suomen aina valpas media on tehnyt juttuja enemmän kuin mistään muusta asiasta Latviassa. Siis paikasta, jossa alkoholi on vielä halvempaa kuin rajan takana Virossa.

Toinen kuva on hotellin parvekkeelta otettu kuva Väinäjoen rannalta.

Se miksi HP lähti tälle matkalle, oli matkan teema, Kuurinmaan sotahistoria, jossa suomalaisilla jääkäreillä oli oma osuutensa. Näitä suomalaisten asuttamia kasarmeja oli keskellä Libauta, joka nykyisin on Liepaja.
THY:n matkat ovat usein bussimatkoja, ja sillä tavalla hienosti järjestettyjä, että automatkalla on ohjelmassa puolen tunnin esitelmiä, jotka liittyvät matkan ja kohteen teemaan. Nyt sotahistoria oli ykkösaiheena mutta kuulimme hienoja esityksiä myös kulttuurista. Kaikkiaan esitelmiä oli kymmenen. HP puhui aiheesta von der Goltz ja Kuurinmaa vuonna 1919. Ensi vuonna matka tehtäneen Upsalaan, ja silloin HP puhunee aiheesta Nobel-palkinnot: miten niistä päätetään ja miten suomalaiset ovat kisassa pärjänneet.

Tässä on kirkko, jonne jääkärit menivät sunnuntaisin

Ja tässä heidän harjoituskenttänsä kasarmien vieressä. Nykyisin kenttä on pinnoitettu uudelleen ja sinne on rakennettu myös suihkulähteitä.

Bussin ikkunasta otetussa kuvassa näkyy osin Stalinin pyramidi, joita Isä Aurinkoinen lahjoitti kaikkiin satelliittimaihinsa. Nykyisin tornissa toimii yliopisto.

Tätä punasotilaan patsasta ei ole haluttu viedä varastoon, sillä hän on paikallista syntyperää.

Tällaiset varttuneen väen matkat on järjestetty tasokkaasti. Kuvassa muuan lounaspaikka.

Jostain syystä lehmät ovat Kuurinmaalla muotia. Niistä tehtyjä taideteoksia näkyi runsaanlaisesti.

Kissa tietysti kuuluu asiaan näissä HP:n matkaraporteissa.

Tämä talo lienee jo useamman sata vuotta vanha, saksalaiseen Hansa-tyyliin rakennettu.

Kaikki tietävät, että Kuurinmaa niin kuin koko Baltia on tasaista aluetta. Tällä Rumban putouksella ei ole paljonkaan korkeutta mutta jonkin verran leveyttä.

Seuraavat kaksi kuvaa on otettu Liiviläisten talosta Mazirben kylässä. Talo on suomalaista funkkista, arkkitehtinä Erkki Huttunen, joka tunnetaan töistään SOK-järjestössä. Liiviläiset ovat sikäli kuolleet sukupuuttoon, ettei kukaan enää puhu heidän kieltään muuta kuin opiskeltuna.

Tässä puusta veistetyssä patsaassa kerrotaan, miten Suomen ja Latvian presidentit, Ahtisaari ja Ulmanis, vierailivat paikalla, kun liiviläisten kulttuuria muisteltiin.

Jossain välissä yhdistyksen puheenjohtaja tarjosi matkalaisille lasillisen, joka Suomen juhlavuoden kunniaksi oli Jaloviinaa eikä esimerkiksi Riga Balsamia.

Viimeinen kuva on mukana siksi, että HP:n piti ostaa kuvan hartiapeite tuliaiseksi Ullalle tai Susannalle, mutta tämä rouva ehti ensin, eikä pienessä putiikissa ollut enää toista.

Kiitos kaikille matkaseurasta ja mukavaa syksyä.