Lounas Pöllövaarissa - HP:n synttärit, osa III

Johannan ja Heikin kanssa kävimme lounaalla Jyväskylän Pöllövaarissa, joka on Michelin-tasoinen ravintola ja joka sijoittuu kymmenen joukkoon missä tahansa valtakunnallisessa laatukilpailussa, heti parhaiden helsinkiläisravintoloiden jälkeen. Äskettäin se oli peräti ykkönen, kun kilpailtiin hotellien parhaista aamiaisista.Seuraavissa muutamia kuvia Pöllövaarista, jonka hotelli kantaa nimeä Yöpuu. Kolmen ruokalajin lounaan herkullista antia olivat mm. paistettu siika sekä jälkiruokakahvin kanssa tarjotut käsintehdyt suklaat, joita valmista pieni suklaapuoti Tikkakoskella.

Ennen lounasta olimme jo käyneet Keski-Suomen museossa, jossa päänäyttelyn teema oli Jyväskylän kehitys kohti nykypäivää. Pieni oli kaupungin alku 1800-luvulla. Sitä ympäröivän maaseudun talonpoikaisväkikin kävi ihmettelemässä jo ennen meitä.

Jyväskylän ensimmäinen auto 1900-luvun alkuvuosilta oli yksi hämmästelyn aiheita. Komea kuin mikä ja antoi omistajilleen vaurauden tunnetta ja ylpeilyn aihetta.

Kaupungin työväki tunsi olonsa porvariston sortamaksi ja haki joukkovoimaa yhdistyksistä ja iskulauseista.

Vähitellen Jyväskylästä kehittyi Suomen Ateena, jossa koulutus, sivistys ja kansanterveys nousivat arvoonsa.

Uusi ajankuva oli, kun Valmetin Tourulan tehdas, joka jatkosodan aikana 1941-1944 oli valmistanut mm. tykkejä rintamalle, vaihtoi aseet auraan ja ryhtyi valmistamaan traktoreita (Valmet 20). Kovin pieniähän ne olivat, ja ensimmäisten traktorien rungot oli tehty tykinputkista. Näitä sympaattisia vetojuhtia kutsuttiin "piikkilangan kiristäjiksi", mutta jaksoivat ne vetää myös yksisiipistä auraa. Nykyisinhän Valmetit ovat isoja ja maailmalla tunnettuja.

Tämän Jyväskylän retken jälkeen palasimme Toukolaan, saunoimme, istuimme iltaa ja kuuntelimme musiikkia.