Wednesday, June 6, 2012

Kovaa puhetta Aleksanterin yliopistossa

 

Tiistaina Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kokouksessa Helsingin yliopiston vanhassa juhlasalissa oli vieraana Venäjän asevoimien komentaja Nikolai Makarov. Näin korkealla paikalla vaikuttavaa sotilasta Heimopäällikkö ei ole aiemmin tavannutkaan. Voidaan sanoa, että ehkä joku amerikkalaiskenraali on vielä isompi sotapäällikkö kuin armeijankenraali Makarov.

Makarovin analyysi maailman sotilaspoliittisesta tilanteesta oli mielenkiintoinen, samoin hänen katsauksensa Venäjän asevoimien nykytilaan. Sen sijaan Suomelle hän viestitti - kun sitä häneltä erikseen kysyttiin - tylyn sanoman: Jos liitymme Natoon, Venäjä ei sitä hyväksy vaan jäädyttää eri tavoilla hyvät suhteensä Suomeen. Jopa nykyistä läheistä yhteistyötä Naton kanssa tulisi hillitä.
Sotilas-poliittinen retoriikka on tunnetusti kovasanaista, mutta tällä tavalla itänaapurin päättäjien huipulla varmasti ajatellaan. Ihan tuntui siltä, kuin entisen Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston juhlasalissa olisi antanut ohjeita Suomen sijaishallitsija, keisarin asettama kenraalikuvernööri.

Makarov osoitti olevansa myös huumorimiehiä, sillä keskustelussa hän totesi Venäjän pyrkimyksen olevan, ettei maidemme rajalla vastaisuudessa tarvittaisi yhtään sotilasta. Tämä lausahdus tuntui melkein uskottavalta, ja salintäyteinen yleisö palkitsi sen raikuvin kättentaputuksin.

Sitä Makarov tuskin sentään tarkoitti, ettei tulevaisuudessa tarvittaisi lainkaan rajaa maidemme välillä.




Friday, June 1, 2012

Pilot killed - eli metsään meni

Heimopäälliköllä oli tilaisuus vierailla Vantaalla Suomen ilmailumuseossa, jonne oli saatu saksalaisen Messerschmitt Bf 109:n (pienoismalli yllä) simulaattori. Sen runko ja ohjaamo ovat tarkka replika alkuperäisestä 1935-1945 valmistetusta maineikkaasta hävittäjästä, joka oli Suomenkin ilmavoimien sotakäytössä vuosina 1942-1944. Jatkosodan jälkeen sodasta selvinneet koneet olivat palveluskäytössä niin kauan kuin jotenkin pysyivät ilmassa. Mersuksi kutsuttu kone oli toisen maailmansodan parhaita hävittäjiä, parempi oli vain brittien Spitfire.
Koelento hienolla ja aidontuntuisella simulaattorilla osoitti, että Mersu oli sikäli hankala kone, että sen nousut ja laskut olivat vaikeasti hallittavissa. Itseltäni onnistui vasta kolmas nousuyritys, vaikka koko ajan sain opastusta. Sen jälkeen kiertelin jonkin aikaa Helsingin ja Suomenlahden yllä, ja kun viholliskoneita ei näkynyt, palasin takaisin kentälle. Kiitoradalla kone karkasi lapasesta, ja simulaattorikuvasta koneen keulan edestä näet, että huonosti kävi. Niin kävi myös itselleni, sillä seinälle ilmestyi teksti: PILOT KILLED. Itse en suinkaan ole ainoa kuollut, sillä 1935-1945 valmistuneista 30 000 Mersusta 60 % tuhoutui juuri nousuissa ja laskuissa, paljon harvempi siis itse taisteluissa.

Yllä oleva kuva esittää Porin edustalta äskettäin nostettua Mersun mahtavaa moottoria, joka on maannut meren pohjassa 70 vuotta. Mitä tästä kuvasta opimme? Sen että romua on toisessa maailmansodassa ja monissa muissakin sodissa syntynyt käsittämättömän paljon. Jo pelkästään ympäristösyistä kaikki sodat pitäisi ehdottomasti lailla kieltää.
Heimopäälliköllä oli tilaisuus koeajaa myös vanhaa Volkswagenia. VW-simulaattori on esillä Kansallismuseon 1900-luvun arkielämää kuvaavassa näyttelyssä. Tätä hienoa ja kiinnostavaa näyttelyä suosittelen voimakkaasti. Sitä en muistanutkaan, miten vaikea ajettava oli myös vanha Kupla. Ulos tieltä silläkin meinasin mennä, kun ajotuntumani on ihan toisen tasoista autoista.

Tämä on muuten 300. blogijuttuni runsaan kuuden vuoden aikana. Näin kertoo Googlen kirjanpito. Kuvien määrää Google ei mainitse, mutta itse arvioin niiden määräksi noin tuhat. Muistitko muuten klikata kuvia saadaksesi ne isommiksi?

Friday, May 25, 2012

Sivistyskahvilaa ja muuta mukavaa

Entinen kollegani tohtori Aaru Harju vetää Helsingissä Pro Humanum -yhdistystä, joka kokoontuu muutamen kerran vuodessa Sivistyskahvilan merkeissä. Keskiviikkona olimme Svenska Teaternissa tutustumassa uudistuneeseen ruotsinkielisten kansallisteatteriin. Taloa ja sen ohjelmapolitiikkaa esitteli (på svenska) teatterin johtaja Johan Storgård. Hän kertoi monia mielenkiintoisia asioita, kuten sen, että Suomessa katsotaan teatteria enemmän kuin jääkiekkoa ja jalkapalloa, ja että meidän edellämme Euroopassa ovat vain virolaiset ja islantilaiset. Miksi pienet kansat ovat teatterifanien kärjessä? Siksi, että saamme katsella hiljaa ja pimeästä kun muut puhuvat puolestamme.
Svenskanin teatteri on peräisin 1860-luvulla, jolloin siihen tietysti rakennettiin Keisarin aitio, josta myöhemmin tuli Presidentin aitio. Itse näytelmää sieltä ei nähnyt, mutta tärkeää oli, että hallitsija näkyi kansalle. Sittemmin presidentit ovat siirtyneet salin puolelle, toki eturiviin.
Sivistyskahvilasta ehdimme vielä Paviljonkiin, jossa nautimme pienen juhla-aterian - kalenteri kun näytti 23. toukokuuta. Kolean sorttista edelleen oli, ja niinpä vetäydyimme lämmittelemään Jääkärinkadulle.

Monday, May 21, 2012

Jäähyväiset Isomummulle

Viime viikolla jätimme jäähyväiset Ullan Äidille ja Isomummullemme Kaijalle (90 v). Saattoväkeä Turun Ylösnousemuskappelissa ja Katariinan Pappilassa oli viitisenkymmentä. Laitan tähän kuvia vain oman perheemme jäähyväisistä.


Veera lausui kauniilla ja kuuluvalla äänellä Eeva Kilven runon:
Kun mummit kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummeista tulee puita
ja ne humisevat lastenlasten yllä
ja suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.
Mutta sitä ennen he ovat eläneet elämänsä.

Tuesday, May 15, 2012

Sweet Saturday oli vaihteeksi kolea

Olen jo pariin otteeseen kertonut Ullanlinnassa olevasta Paviljongista, joka nyttemmin on ristitty Puu-Paviljongiksi. Avajaispäivä oli kolea, mutta lämpimiä peittoja löytyi daameille. 
Seuraava kuva kertoo, että Paviljongissa on Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden ideoimana hyödynnetty kierrätystarvikkeita. Pöydät ovat kunnostettuja vanhoja trukkilavoja, ja muidenkin kalusteiden puuosat ovat vähintäänkin kertaalleen käytettyjä.
Kun kerran kylmä oli, otimme käyttöön myös Plan B:n eli siirryimme lähellä olevan Black Doorin lämpöisiin tiloihin, jolloin hymytkin olivat herkemmässä.

Thursday, May 10, 2012

Tyylikäs Paviljonki valmistuu ajoissa

Designpaviljonki valmistuu ensi Sweet Saturdayhin mennessä, eli tapaamme siellä 12.5. klo 16 (ks. osoite aikaisemmasta¨blogijutusta). Oheiset kuvat ovat keskiviikolta, jolloin paviljongissa oli harjakaiset - hernekeittoa ja olutta. Tarjoilua riitti myös kuvaamaan sopivasti tulleelle bloginpitäjälle.


Paviljonki edustaa modernia puurakentamista. Sen on suunnitellut Aalto-yliopiston puustudio. Neljän kuukauden kuluttua rakennus puretaan ja sille etsitään uusi sijoituspaikka.
Paviljongissa on lasikuitukatto, ja sivuilla ohuet metalliverkot, joita avaamalla ja sulkemalla sisälämpötilaa on mahdollista säädellä. Toimiiko, sen näemme Sweet Saturdayssa, kun ilman lämpötilaksi on ennustettu kahdeksan astetta.

Muistithan klikata kuvat suuremmiksi.




Wednesday, May 2, 2012

Iloiset leidit ja joukko miesväkeä

Elämässä on koko joukko vuosittain toistuvia rutiineja, kuten nyt tämä Vapun vietto. Yhtä hauskaa on toki aina, varsinkin kun ilma hellii. Kuva on Vapun päivän aamulta noin klo 10.30 Ullanlinnanmäeltä.


Jotkut asiat antavat aihetta ajankohtaiseen iloon, kuten Even ja Oton tuore kihlaus.


Sakken kummisetä Jussi oli käynyt Sisiliassa ja toi tuliaisiksi kummipojalleen FC Palermon hienon pelipaidan. Pelaajanumero oli luonnollisesti 10.

Jukka, joka on Oton ja Jussin vanhoja kavereita, puolestaan oli tullut isäksi, ja esitteli ylpeänä poikaansa, joka kantaa nimeä Filip.


Viimeinen kuva on puolilta päivin, jolloin väki alkoi jo virrata kohti kotia, vappulounasta, terasseja tai muuta semmoista.