Thursday, July 19, 2012

Hienoja kohteita Tuusulanjärvellä

Sateisessa kesässä on se hyvä puoli, että malttaa olla muuallakin kuin mökillä. Alkuviikosta kävimme Tuusulanjärven vanhalla Rantatiellä, jossa on nähtävissä ainutlaatuinen kulttuurikeskittymä. Ensikäynnillämme tutustuimme osaan siitä.


Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi asui elämänsä viimeiset kymmenen kuukautta räätäliveljensä mökissä, jossa hän kuoli 1872 vain 38-vuotiaana.
Pienessä mökissä oli tupa, jossa veli perheinen (viisi lasta) asui. Kirjailijan hallussa oli kamari, josta molemmat sisäkuvamme.

Tuusulan Rantatien komein nähtävyys on Halosenniemi, erämaa-ateljee, kansallisromanttinen hirsilinna, jonka Pekka Halonen rakennutti 1900-luvun alkuvuosina.
Linnassa on esillä yhteensä 76 Halosen ja hänen aikalaistensa maalausta. Talon sisustus on alkuperäisessä kunnossa. Kun sisällä ei saanut kuvata, laitan tähän kuvan Halosten rantasaunasta.

Pekka Halonen ja vaimonsa Maija hoitivat isoa puutarhaa, josta saivat paljon tykötarpeita päivittäisiin aterioihinsa. Taiteilija keskittyi erityisesti tomaatteihin, ja oli niitä varten kehittänyt yksinkertaisen mutta nerokkaan kasvulavan, jonka siirrettävillä lasiruuduilla voitiin säädellä niin lämpöä kuin sadettakin. Laitan kuvan opiksi kaikille tomaatinkasvattajillemme.


Halosenniemen kanssa samoihin aikoihin valmistui Jean Sibeliuksen Ainola, jonka oli suunnitellut maineikas Lars Sonck. Hirsiseinät vuorattiin myöhemmin ulkolaudoituksella.

Aino Sibelius puolestaan suunnitteli isolle perheelleen saunan, jossa oli myös pesula ja silityshuone. Huomaa saunan edessä oleva vinttikaivo, josta lähti vesikouru saunaan ja pesulaan ja josta muu talousvesi sitten kannettiin päärakennukseen.
Jean ja Aino Sibelius haudattiin rakkaan Ainolan puutarhaan. Hautakivi on yksinkertainen mutta jykevä kivilaatta, ikään kuin Finlandia-henkinen.

Kävimme vielä Aholassa, jonka Juhani Aho ja hänen taiteilijavaimonsa Jenny Soldan-Brofelt hankkivat valmiina ja kunnostivat sen mieleisekseen. Metsästykseen hurahtanut Aho joutui Tuusulassa vaihtamaan uuteen intohimoon, kalastukseen. Aho oli tässäkin isojen mittojen mies: hänestä kaikki alle metriset hauet olivat alamittaisia, ja hän päästi ne takaisin järveen kasvamaan.

Seuraaviin käynteihin jäivät J.H. Erkon Erkkola,  Järnefeltin Suviranta, Villa Kokkonen, Lottamuseo, Taidekeskus Kasarmi ja monta muuta kiinnostavaa kohdetta. Suosittelen kaikille Tuusulaa.

Friday, July 13, 2012

Mukana futiksen megatapahtumassa

Kuten olet mediasta (ainakin YLE, MTV, HS ja Keskisuomalainen) huomannut, Helsingin jalkapallokentillä on kuluneella viikolla ollut kuhinaa, kun tuhannet nuoret jalkapalloilijat kokoontuivat kansainväliseen Helsinki Cupiin. Turnaus järjestettiin nyt 37. kerran, ja kun mukana oli 880 joukkuetta, pelaajia oli päälle kymmenen tuhannen. Epäilemättä ylivoimaisesti Suomen suurin urheilutapahtuma. Turnaus on myös aidosti kansainvälinen, sillä vuosien varrella joukkueita on ollut 78 eri maasta. Tällä kertaa kaukaisimmat joukkueet ovat Brasiliasta.

Jaakon ja Saken joukkueet pelasivat Töölön pallokentällä Olympiastadionin kupeessa.

Jaakon joukkue Espoon Honka voitti kuudesta pelistään viisi yhden päättäessä tasatulokseen. Jaakolta itseltään lähti monia komeita laukauksia. Tässäkin maali oli lähellä.

Jaakko kantoi ylpeänä joukkueensa kapteenin tunnusta (C).

Sakke pelasi HJK/Munkkiniemen joukkueessa. Tässä hän odottaa vaihtoa ja pääsyä kentälle.

Tuusulan Pallo oli kova vastus. Tulivat ja voittivat 5-3.

Meidän vanhempien roolina oli jännittää pelejä kentän laitamilla.

Sunday, July 1, 2012

Maan komeimmalla näköalapaikalla

Kun äskettäin ajelimme mökiltä Stadiin, noin Lahden tienoilla soitti lankoveljeni Pena ja kertoi iloisena saaneensa nimityksen Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentiksi. Ynnä kutsui meidät hotelli Tornin kattoterassille juomaan asian kunniaksi hyvät mallasviskit. Tämähän tietysti meille sopi enemmän kuin hyvin.

Tornin upeissa näköaloissa tutkimme myös Sotahistoriallisen Seuran, jonka puheenjohtaja Pena on, ensi syksyn esitelmäsarjan ohjelmaluonnosta.
Onnittelut vielä kerran uudelle dosentille, joka sattuu entuudestaan olemaan myös prikaatikenraali.

 

Saturday, June 30, 2012

Kesän 2012 ensimmäiset mökkikuvat

Ensimmäinen kesävieraamme oli Sakke, joka avusti mammaansa vihannesten istutuksessa.

Kusti saapui pari päivää myöhemmin junalla Jämsään.

14.6. kävimme katsomassa Jyväskylän Harjun kentällä jalkapallo-ottelun JJK-HJK. Mukana olivat myös jyväskyläläiset Ykä ja Sampo. HJK voitti 3-0.


Kusti täytti 14 vuotta 19.6. Tätä juhlistimme perinteiseen tapaan.



Päivä huipentui pizzaillalliseen Korpilahden Satamakapteenissa.

Juhannuksena vieraina oli Juhan perhe. Veera ja Jaakko nostivat lipun salkoon.

Kesäkuun hienoimpia suorituksia oli, kun Veera teki kymmenen puhdasta yhden käden punnerrusta lattiasta. Uskomaton suoritus, josta kuva jäi ottamatta.
Kun kylmähköä kerran oli, takassa piti pitää hyvänlaista tulta myös Juhannuksena.

Sunday, June 10, 2012

Kokoonnuimme Hiljentymisen Kappelissa


Kampin Narinkkatorin reunalle valmistui toukokuun lopussa hieno Hiljentymisen Kappeli osana pääkaupungin Design-vuotta. Kappeli on rakennetty tervalepästä, jota on tarvittu rakennukseen peräti 36 kilometriä.

Heimomme kokoontui hiljaiseen hetkeen kappeliin. Sieltä ajoimme spåralla Jääkärinkadulle, jossa neljä koululaistamme saivat perinteiset kevätstipendinsä.

Wednesday, June 6, 2012

Kovaa puhetta Aleksanterin yliopistossa

 

Tiistaina Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kokouksessa Helsingin yliopiston vanhassa juhlasalissa oli vieraana Venäjän asevoimien komentaja Nikolai Makarov. Näin korkealla paikalla vaikuttavaa sotilasta Heimopäällikkö ei ole aiemmin tavannutkaan. Voidaan sanoa, että ehkä joku amerikkalaiskenraali on vielä isompi sotapäällikkö kuin armeijankenraali Makarov.

Makarovin analyysi maailman sotilaspoliittisesta tilanteesta oli mielenkiintoinen, samoin hänen katsauksensa Venäjän asevoimien nykytilaan. Sen sijaan Suomelle hän viestitti - kun sitä häneltä erikseen kysyttiin - tylyn sanoman: Jos liitymme Natoon, Venäjä ei sitä hyväksy vaan jäädyttää eri tavoilla hyvät suhteensä Suomeen. Jopa nykyistä läheistä yhteistyötä Naton kanssa tulisi hillitä.
Sotilas-poliittinen retoriikka on tunnetusti kovasanaista, mutta tällä tavalla itänaapurin päättäjien huipulla varmasti ajatellaan. Ihan tuntui siltä, kuin entisen Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston juhlasalissa olisi antanut ohjeita Suomen sijaishallitsija, keisarin asettama kenraalikuvernööri.

Makarov osoitti olevansa myös huumorimiehiä, sillä keskustelussa hän totesi Venäjän pyrkimyksen olevan, ettei maidemme rajalla vastaisuudessa tarvittaisi yhtään sotilasta. Tämä lausahdus tuntui melkein uskottavalta, ja salintäyteinen yleisö palkitsi sen raikuvin kättentaputuksin.

Sitä Makarov tuskin sentään tarkoitti, ettei tulevaisuudessa tarvittaisi lainkaan rajaa maidemme välillä.




Friday, June 1, 2012

Pilot killed - eli metsään meni

Heimopäälliköllä oli tilaisuus vierailla Vantaalla Suomen ilmailumuseossa, jonne oli saatu saksalaisen Messerschmitt Bf 109:n (pienoismalli yllä) simulaattori. Sen runko ja ohjaamo ovat tarkka replika alkuperäisestä 1935-1945 valmistetusta maineikkaasta hävittäjästä, joka oli Suomenkin ilmavoimien sotakäytössä vuosina 1942-1944. Jatkosodan jälkeen sodasta selvinneet koneet olivat palveluskäytössä niin kauan kuin jotenkin pysyivät ilmassa. Mersuksi kutsuttu kone oli toisen maailmansodan parhaita hävittäjiä, parempi oli vain brittien Spitfire.
Koelento hienolla ja aidontuntuisella simulaattorilla osoitti, että Mersu oli sikäli hankala kone, että sen nousut ja laskut olivat vaikeasti hallittavissa. Itseltäni onnistui vasta kolmas nousuyritys, vaikka koko ajan sain opastusta. Sen jälkeen kiertelin jonkin aikaa Helsingin ja Suomenlahden yllä, ja kun viholliskoneita ei näkynyt, palasin takaisin kentälle. Kiitoradalla kone karkasi lapasesta, ja simulaattorikuvasta koneen keulan edestä näet, että huonosti kävi. Niin kävi myös itselleni, sillä seinälle ilmestyi teksti: PILOT KILLED. Itse en suinkaan ole ainoa kuollut, sillä 1935-1945 valmistuneista 30 000 Mersusta 60 % tuhoutui juuri nousuissa ja laskuissa, paljon harvempi siis itse taisteluissa.

Yllä oleva kuva esittää Porin edustalta äskettäin nostettua Mersun mahtavaa moottoria, joka on maannut meren pohjassa 70 vuotta. Mitä tästä kuvasta opimme? Sen että romua on toisessa maailmansodassa ja monissa muissakin sodissa syntynyt käsittämättömän paljon. Jo pelkästään ympäristösyistä kaikki sodat pitäisi ehdottomasti lailla kieltää.
Heimopäälliköllä oli tilaisuus koeajaa myös vanhaa Volkswagenia. VW-simulaattori on esillä Kansallismuseon 1900-luvun arkielämää kuvaavassa näyttelyssä. Tätä hienoa ja kiinnostavaa näyttelyä suosittelen voimakkaasti. Sitä en muistanutkaan, miten vaikea ajettava oli myös vanha Kupla. Ulos tieltä silläkin meinasin mennä, kun ajotuntumani on ihan toisen tasoista autoista.

Tämä on muuten 300. blogijuttuni runsaan kuuden vuoden aikana. Näin kertoo Googlen kirjanpito. Kuvien määrää Google ei mainitse, mutta itse arvioin niiden määräksi noin tuhat. Muistitko muuten klikata kuvia saadaksesi ne isommiksi?