Pitäisikö doping sallia?

Viime päivinä on monissa lehdissä muisteltu 20 vuoden takaisia Lahden MM-kisoja 2001, jolloin kaikki Suomen huippuhiihtäjät kärähtivät hemohes-nimisestä kielletystä piristeestä. Helsingin Sanomat kirjoitti tänään aiheesta jopa ykköspääkirjoituksen. HP on parin viikon ajan odottanut, että joku kommntattori olisi tarttunut olympiavoittaja ja maailmanmestari Kaarlo Kangasniemen ehdotukseen, jonka hän esitti 80-vuotishaastattelussaan niinikään Hesarissa, että doping olisi sallittava. Näin kilpailu olisi vapaa eikä enää tarvitse kilpailla siitä, kuka parhaiten onnistuu peittelemään dopingin käyttöään lajeissa, joissa tarvitaan nopeutta, voimaa ja kestävyttä. Kangasniemi itse on myöntänyt, että dopingin avulla hän tuloksensaa saavutti. HP:n edesmennyt kollega, professori Pertti Hemánus, suuri huippu-urheilun ystävä, ehdotti jo 1970-luvulla dopingin sallimista, mutta häntäkään eivät puhtaaseen urheiluun uskoneet suomalaiset halunneet kuunnella.

HP kirjoitti vuosina 2000-2001 kaksi nopeaa journalistista kirjaa dopingista: ensin aiheena oli STT:n doping-pommi hiihtäjä Jari Räsäsestä ja jutun oikeuskäsittelystä, jossa STT ja sen kaksi toimittajaa tuomittiin puhtaaan hiihtourheilun lokaamisesta. Tämä päätös menetti uskottavuutensa, kun seuraavana talvena kaikki Suomen huippuhiihtäjät kärähtivät. Räsäs-okeudenkäynti oli ollut varoitus Suomen doping-järjestelmälle, Lahdessa edessä oli sinivalkonen romahdus ja totaalinen kansallinen häpeä. Näin uskottiin. Ainakin moni menetti harhakuvitelmansa puhtaaseen urheiluun ja ihmettelee nykyisin, onko turskansyönti se paras keino menestyä.

Ensi askeleet kohti normaalia

Vuonna 1941 syntyneenä HP:lla oli tilaisuus varata rokotusaika HUS:n rokotuspisteestä Jätkäsaaresta. Pari muutakin paikkaa oli tarjolla. Kaikki meni hienosti: taksi löysi perille ja vastaanotto oli ylenpalttisen ystävällinen ja ammattitaitoinen. Kiitos HUS:lle. Koronarokote on Pfizerin ja vielä tarvitaan toinenkin käynti kolmen kuukauden kuluttua. Tästä toisesta rokotuskerrasta sovittiin samalla. Näin siis 95 prosentin turva tulee voimaan toukokuun puolivälin tienoilla. On hienoa todeta, että rokotusvastaisuus vähenee koko ajan. Varatkaa oma aikanne heti kun tulee mahdollisuus. Ikävää, että rokottamisen vauhti on niin toivottoman hidasta.

Spotta ej på golvet

Ennen vanhaan, 1900-luvun alussa, raitiovaunujen, junien, asemien, koulujen ja tehtaiden seinillä oli kahdella kielellä tarpeellinen varoitus siitä, miten lattialle ei pitänyt syljeskellä. Tällä tavoin pyrittiin estämäään silloin vaarallisen tuberkuloosin leviämistä. Kehoitus oli erityisen tärkeä vuosina 1918-1920, jolloin ns. Espanjantauti, koronan tapainen influenssapandemia, raivosi maailmalla ja tavoitti myös syrjäisen Suomen. Täällä se tappoi - tästä arviot tosin vaihtelevat - kymmeniä tuhansia kansalaisia, niin kotona kuin vankileireilläkin. Jälkimaailma sitten lisäsi tautiin kuolleet punavangit, joita oli viitisen tuhatta, valkoisten jo muutenkin raskaaseen syntikuormaan. Eila Linnanmäki väitteli vuonna 2005 aiheesta tohtoriksi, ja koronavuonna 2020 kustantaja SKS otti siitä uuden painoksen, kun kirja tuli yllättäen ajankohtaiseksi.

Espanjantaudin oireet olivat koko lailla samat kuin koronankin. Myös hoitokeinot olivat yli sata vuotta sitten tiedossa: käsihygienia, isojen joukkojen välttäminen ja riittävät etäisyydet. Vain rokotteesta ei ollut tietoa, ja pandemia näyttääkin tyrehtyneen omia aikojaan. Linnanmäen kirjan kanteen on kuvattu kolme lehti-ilmoitusta: yhdessä etsittiin lisää sairaanhoitajia töihin, toisessa kehotettiin välttämään ruuhkia, elokuvateattereita ja tansseja, sekä kolmannessa kerrottiin, että oli avattu valtionhoitajan, joka silloin oli kenraali Mannerheim, toimisto vähävaraisten espanjantautia sairastavien auttamiseksi. Mannerheimilla oli kokemusta taudista, sillä hän oli kesällä 1918 saanut tartunnan, ja hoidatti itseään Ruotsissa kun sattui siellä muutenkin olemaan.

Veera on nyt Lidlin mannekiini

Instagramin vastuullinen kesäduuni -kampanjassa Veera edustaa Lidlin nuoria työntekijöitä. Yritys etsii tuhatta kesätyöntekijää ja kertoo tarjoavansa nuorille houkuttelevan kesätyön. Sellaista Veerakin viime vuonna haki, mutta yllättäen Lidl tarjosi hänelle pysyvää työsuhdetta. Tämä sopi Prinsessallemme paremmin kun hyvin, koska hän joka tapauksessa viettää opiskelussaan välivuotta, korottaa paria arvosanaa ja samalla harkitsee kunnolla tulevan urapolkunsa.

Veera on viihtynyt erittäin hyvin Lidlin nuorekkaassa ilmapiirissä ja ison liikkeen asiakaspalvelussa, ja siitä syystä hänet - niin HP arvoi - valittiinkin Instagramin kampanjaan. Kampanjassa Veera korostaa asiakaspalvelun tärkeyttä. Työssä saatu myönteinen palaute luonnollisti kannustaa ja pitää mielen virkeänä. Veera katsoo tekevänsä työtä, joka iladuttaa myös asiakkaita. Lisää Veeran kuvia ja kirjoituksen työpaikastaan löydät Instagramista osoitteessa: https://www.instagram.com/p/CKD6oKrB4V9/?igshid=16alhlb4jyfen

Hienoa puurakentamista Korpilahdella

Blogissaan lokakuussa 2019 HP ihasteli sisarensa Johannan komeaa uudismetsää Marttilassa. Sitä, siis itse viljeltyä hiilinielua, hän piti esimerkkinä kaikille niille, joilla sopivaa maata on. "Muut taas voivat hillitä ilmastonmuutosta käyttämällä pitkäkestoisia puutuotteita, jotka sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat tärkeinä hiilivarastoina. Tällaisia viisaita hankintoja ovat esimerkiksi puiset huonekalut, puutalot ja muut puurakenteet." (blogi 7.10.2019) Tällaista esimerkillistä puurakentamista HP löysi viime kesänä kesätanhuviltaan Korpilahdelta. Hänen entinen työpaikkansa Alkio-opisto on sitten vuoden 1986 laajentunut, se on toki edelleen kansanopisto mutta myös osa Humanistista ammattikorkeakoulua, joka on hajautettu muutamaan opistoon.

Kun uudisrakennuksen vihkiäiset jäivät syksyllä 2020 koronan takia pitämättä, HP ei tarkkaan tiedä, miten rakennuksen suunnittelu toteutui. Epäilemättä se tulee ammattikorkeakoulun käyttöön. Samantyylisiä uusia ja perinteisillä väreillä maalattuja rakennuksia on Korpilahden keskustassa jo pari ennestään, kuten vanhan sahan paikalle rakennettu päiväkoti sekä Satamakapteeni, jossa on ravintola ja vierassataman huoltotilat. Kokonaisuus on kerrassaan hieno; pari vuotta sitten Korpilahden satama valittiin vuoden vierassatamaksi.

Muutakin uutta Korpilahdelle on tulossa, kuten uusi liikekeskus, johon sijoittuvat ainakin K-market ja osuuspankki. Nähtäväksi jää, onko tämä rakennus linjassa edellä esiteltyjen puutalojen kanssa. Toivottavasti!

Saksan Neljäs valtakunta?

Ansioitunut politiikan toimittaja Unto Hämäläinen muistutti äskettäin kolumnissaan Helsingin Sanomissa, miten Suomen kaikki EU-ajan pääministerit ovat tehneet ensimmäiset tervehdyskäyntinsä Tukholman ja Tallinnan jälkeen Berliiniin tervehtimään Saksan liittokansleria. Poikkeus on Anneli Jäätteenmäki, joka ei ehtinyt kun joutui eroamaan nopeasti. Tavan aloitti Paavo Lipponen sen jälkeen kun Suomesta oli vuonna 1995 tullut EU:n jäsen. Vanhan koulun miehenä Lipponen (s.1941) puhui Helmut Kohlin kanssa saksaa, muut ovat turvautuneet tulkkiin kun Angela Merkel ei hallitse englantia mielestään tarpeeksi hyvin tai ei halua sitä käyttää. Entinen historian opettajani (TY) Keijo Korhonen, joka on tiukka Nato- ja EU-kriitikko, kirjoitti syksyllä Kanavassa, miten Saksan Neljäs valtakunta on toteunut EU:ssa ja että Suomi on unionin pohjoisin balttilaisprovinssi, jota paikallisesti hallitaan kenraalikuvernementtikaupungista Helsingistä käsin. Tämän näkemyksen mukaan pääministerit siis käyvät vakuuttamassa uskollisuuttaan liittokanslerille. Kerrataan vähän asian taustaa: Hitlerin Saksan propagandassa Kolmas valtakunta nähtiin Ensimmäisen valtakunnan eli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Toisen valtakunnan eli vuonna 1871 lukuisista Saksan valtioista muodostetun Saksan keisarikunnan seuraajana. Oikein tai väärin, joka tapauksessa Saksan suhteellinen asema vahvistui, kun Britannia lähti EU:sta.

Mikä ihmeen Relax-vihta ja saunaporo?

Ulla täytti tuplaseiskat (77) 10. tammikuuta, ja sitä juhlimme hillitysti. HP oli laittanut brunssin, joka oli miehisen pekistetty, mutta ajoi asiansa. Päivänsankari sai muutaman onnittelupuhelun ja Susanna piipahti paikan päällä.

Itselleen ja HP:lle Ulla oli ostanut Relax-saunavihdat. Ne ovat kotimaista käsityötä, raikkaanväristä keinomateriaalia. Vihta tuntuu toimivan, rentouttaa ja hellii lihksia. Samalla HP esittelee Veeralta saamansa joululahjan, saunaporon. Siihen laitetaan eukalyptys-hajustetta muutama tippa, jolloin lämmitetty sauna saa raikkaan tuoksun, joka tuntuu mukavasti herkistävän hengityselimiä. Näitä hajustevaihtoehtoja on muitakin, kuten esim. koivu.

Saunan käyttöarvo kasvaa näin korona-aikana, joten tällaiset pienet lisämausteet ovat paikallaan.