Tallinnassa on aina mukava piipahtaa, kun satamaan pääsee nykyisin spåralla, kun laivamatka kestää parisen tuntia eivätkä matka, hotelli ja palvelut ole hinnan kiroissa. Nähtävää ja komeaa kuultavaa on tarjolla, niin kuin viime lauantaina Händelin ooppera Julius Caesarista vuodelta 1724. Händel (1685-1759) sävelsi yhteensä 46 oopperaa ja Julius Caesar on aina ollut niistä suosituin.
Sen verran vähän tiesimme opperataiteesta, että yllätyimme, kun Caesarin roolin lauloi nainen. Kotona hankin Julius Caesarin taustatiedot. Kantaesityksessä 1724 Caesarin roolin lauloi Händelin suosikkilaulaja, alttokastraatti Senesino, joka kantaesitti monet tärkeät Händelin roolit. Tuohon aikaan kirkasääniset kastraatit olivat muutenkin hyvin suosittuja.
Myöhemmin kun kastraatioita ei enää musiikkipiireissä niinkään tehty, kastraatit on korvattu virtuoosimaisilla naislaulajilla, joilla on mieheksi riittävän uskottava olemus ja jotka hallitsevat vaikeat lauluosat ja pääsevät lähelle barokin laulutaiteen ihannetta.
Estonia-teatterissä Caesarin rooli lauloi Teele Joks ja hyvin lauloikin kuten kaikki muutkin oopperan avainhenkilöt, Cleopatra (Helen Lokuta), Cornelia, Ptolemaios ja Achilla. Erikoista oli sekin, että Cornelian roolin laulanut Juuli Lill oli tukevasti raskaana, synnyttää lähiviikkoina.
Kuvassa on Teele Joks ja Helen Lokuta manipuloitu yhdeksi. Molemmat ovat mezzosopraanoja, ehkäpä Helen oli heistä parempi. Kuvassa vasemmalla näet lipun, jossa on kirjainyhdistelmä SPQR, joka tarkoittaa Senatus populusque romanus eli Rooman senaati ja kansa. Tällä lipulla imperiumi merkkasi valtansa rajat. Nykyisin kirjaimet on luettavissa Rooman kaupungin vaakunassa.
Asterixin kaverilla Obelixilla oli kirjaimista oma tulkintansa: Sono pazzi questi romani eli Hulluja nuo roomalaiset.
No comments:
Post a Comment