Tietovisan kaksoisvoitto Kulosaareen

HP:n edellisessä blogijutussa julistettiin tietokilpailu siitä, mitä maksoivat kuvassa olleet virolaiset herkkutuotteet. Voitto meni vakuuttavasti Sweet Saturdayn Kulosaaren ryhmälle, joka otti kisassa komean kaksoisvoiton. Onnittelut. Palkinnot jaettiin Kappelissa.

Palkitut arviot eivät olleet kovin kaukana oikeasta kokonaishinnasta, joka oli 48 euroa.

Sympaattiset Martin Markkinat

Viikonloppuna pidettiin 31. kerran Martin Markkinat, virolaisten markkinointitempaus Helsingissä. Paikkana oli Kaapelitehdas Ruoholahdessa. Vanha kiinteistö on suosittu, siellä pidetään runsaasti erilaisia kulttuuri- ym. tilaisuuksia, vaikka miljöö tuokin mieleen neuvostoajan lähiöt ja teollisuusalueet Leningradissa ja Tallinnassa. Siellä on myös gallerioita ja pikkuliikkeitä, ja paikkaa on kutsuttu jopa Kulttuurin Mekaksi.

Suomen Viro-ystävien yhdistys, Tuglas-Seura oli markkinoiden taustavoima.

Väkeä oli sunnuntaina puolelta päivin runsaasti liikkeellä. Viro kiinnostaa suomalaisia, muitakin kuin halvan viinan takia Tallinnaan menijöitä.

Tällä kertaa ruoka-, matkailu- ja muun  tarjonnan painopiste oli Etelä-Virossa, Tarton seudulla.

Tarjolla oli perinteisiä virolaisia herkkuja, kuten villisika- ja hirvimakkaraa, juustoja, leivonnaisia, savustettua ankkaa, ym.

Myös matkailualan yrittäjät esittelivät ohjelmiaan, ja kauppoja varmaan tehtiin myöhemmin paljon.
Luentosalissa oli tarjolla musiikki- ja kultturiesityksiä.

Tässä haastatellaan virolaista ministeriä (vasemmalla), jonka nimi ei jäänyt HP:n mieleen.

Kotiin Jääkärinkadulle kertyi yhtä ja toista: kolmen sortin makkaraa, tosi tuimaa sinappia, suolakurkkuja, hapankaalia, kynttilöitä, smetanaa, piparkakkutaloja ja lanttusipsejä. Mahtuivat sentään yhteen kuvaan. Sakuakin oli tarjolla, mutta sitä emme kantaneet kotiin vaan nautimme paikan päällä.

Lopuksi tietokilpailukysymys kaikille palstan lukijoille: Paljonko oheiset ostokset maksoivat yhteensä? Lähetä arviosi HP:n sähköpostiin touko.perko.ky@elisanet.fi viimeistään ensi lauantaina 29.11. klo 15. Palkinnot jaetaan sitten samana lauantaina klo 16 Sweet Saturdayssa Kappelissa.

 

 

 

 

Etelä-Italian lumo IV/IV - mykistävä Pompeiji

Etelä-Italian retkemme kiehtovin kohde oli Pompeji, joka muumioitui Vesuvius-tulivuoren purkaukseen vuonna 79 jKr. Voisi sanoa onneksi, ellei se tällaisen luonnonkatastrofin yhteydessä tuntuisi vähän väärältä. Mutta joka tapauksessa jälkipolvien nähtäväksi jäi ainutlaatuinen kulttuurin aarreaitta, kokonainen roomalainen kaupunki ja sen arvokas taide ja irtaimisto - sen jälkeen kun sitä 1700-luvulta alkaen ryhdyttiin kaivamaan esiin. Työ jatkuu edelleen, mm. Helsingin yliopistolla on siellä oma projektinsa.

Pompeijin portilla kasvaa pinja, joka on leikattu sen näköiseksi kuin Vesuviuksen purkauspilven oletettiin olevan.

Seuraavat kuvat ovat gladiaattorikentältä.

Tämä taas on amfiteatteri, jossa oli istuinpaikat neljälle tuhannelle katsojalle.

Neljä kuvaa Pompeijin kaduilta. Isoista kivistä rakennettu suojatie auttoi ylittämään sandaaleja likaamatta kadun, joka toimi myös viemärinä.

 

Tämä talo kuului rikkaalle kauppiaalle. Pylväät olivat kreikkalaiset ja lattian syvennykseen oli tehty iso mosaiikki, joista vauraat pompeijilaiset tykkäsivät.

Talon piha ja puutarha oli entisöity lähes ennalleen.

Alla muutama maalaus, seinillä ja katossaa.

On arvoitu, että Pompeijissa oli noin 150 isoa kaupunkitaloa. Asukkaita lienee ollut parikymmentä tuhatta.

Asukkaat saivat talous- ja muun vetensä komeista vesiposteista.

Vesuviuksen laava muumioi niitä asukkaita, jotka olivat hetken aikaa jonkinlaisessa suojassa, kuten nämä miehet gladiaattorikentän alarakenteissa.

 

Pompeiji oli satamakaupunki, jonka tuli tarjota myös merimiehille heidän tarvitsemiaan nautintoja. Tämä katukilpi opasti oikeaan kaupunginosaan.

Ilotalot olivat varsin komeita rakennuksia, joten bisnes varmaankin kukoisti.

Rakkaudenkammiot olivat karuja, kun petivaatteet ja muu rekvisiitta olivat tuhoutuneet.

Pompeijin keskusaukio, forum, oli aikanaan ollut komea paikka. Vaikuttava se on vieläkin. Taustalla siintää Vesuvius.

Pompeiji-päivän jälkeen teimme retken Napoliin. Kaikkien miljoonakaupunkien tapaan se oli vähän epämiellyttävä, kun autoja ja ihmisiä oli liikaa. Kaupungin huippunähtävyys oli komea Pompeiji-museo.

Tämän pienoismallin mukaan Pompeiji oli ollut kaunis ja värikäs kaupunki.

Museossa saimme hyvän katsauksen siihen, mitä kaikkea pompeijilaiset olivat omistaneet ja tarvinneet. Esineet oli saatu Pompeijin 300 vuotta kestäneistä kaivauksista. Monet niistä oli kerätty Napolin alueen palatseista, joihin niitä oli kaivauksilta viety tai ostettu.
Tässä lääkärin välineitä.

Erilaisia patsaita, varsinkin pieniä, on löydetty tuhansia.

Hopeaesineet olivat olleet paremman kansan käytössä.

Köyhällä ei ollut varaa myöskään tähän hopealla koristeltuun isoon lasimaljakkoonkaan. Tai olisiko ollut viinikannu?

Härkä oli Pompeijin asukkaille pyhä eläin, mutta myös muut eläimet olivat heille tärkeitä.

 

Komein mosaiikki kuvasi Aleksanteri Suurta taistelussa persialaisia vastaan.

Lyhyen puolen päivän retken teimme vielä Vesuviukselle, jonka huipulle oli noin puolen tunnin kävely.

Päätettäköön tämä reportaasi kuvaan, joka on otettu Vesuviuksen juurelta. Kuvassa uusia tuttujamme Mikkelistä.