Myös toisenlaisia kertomuksia on kosolti. Aikanaan, ennen kuin AIV-rehua ryhdyttiin taltioimaan muoviin, "vaahtokarkeihin", kuten Sakke on niitä onnistuneesti kutsunut, AIV-torneja rakennettiin kymmeniä tuhansia. Jotkut niistä on purettu mutta tuhansia on edelleen symboloimassa hyvinvoivaa maaseutua ja sen maitotaloutta. Osa torneista on otettu vanhojen kivimeijerien ja kivinavettojen tapaan uusiokäyttöön, kuten alla oleva torni Korpilahdelta.
Tämä torni löytyy Kouhian Sahalta, Toukolan sahatavaran hovihankkijalta, josta HP on muutaman kerran jo kirjoittanut. Saha oli aikaisemmin noin kymmenen lehmän maitotila. Sen tuotantosuuntaa muutettiin 1960-luvun lopulla radikaalisti: maidontuotanto lopetettiin ja lähdettiin puutavarabisnekseen, rakennettiin raamisahoille ja sahatavaralle hallit, navettaan taas valmistui hienomman puutavaran kuten paneelien, listojen, lattialautojen ja hirsien höyläämö.
Tuorein muutos on navetan kyljessä olevan AIV-tornin jatkaminen hirsikerroksella ja tornin ottaminen toimistokäyttöön. Ikkunat oli luonnollisesti puhkaistava tornin seiniin.
Toimiston vieressä on neuvotteluhuone, jonka seinille Kouhian veljekset ovat laittaneet vanhoja maatilan käytössä olleita työkaluja. Huone on rakennettu tilaan, jossa lehmät kävivät herkuttelemassa tuoreella AIV-rehulla.
No comments:
Post a Comment