Komeaa vanhaa agraarikulttuuria

Jutussani 11.9.2015 kerroin, että Ritvan ja Ilkan rapujuhliin Karttulassa kuului myös vierailu Riuttalan talonpoikaismuseossa ja että HP palaa asiaan erikseen.
Museo edustaa vaurasta savolaista talonpoikaiskulttuuria. Se valittiin vuoden 2015 perinnemaisemaksi Suomessa. Eikä syyttä, kuten huomaat. Vieläkin komeampi saavutus oli se, että Riuttalan pihapiiri ympäristöineen valittiin vuonna 1900 edustamaan suomalaista maaseutua ja elämänmuotoa legendaariseen  Pariisin maailmannäyttelyyn, jossa suomalaiset sekä kulttuurimme ja taloutemme olivat muutenkin näyttävästi esillä.

Riuttalan sydän on alkuperäinen 1800-luvun maalaistalon pihapiiri. Ensimmäinen tieto Riuttalasta on vuodelta 1657, jolloin talo merkittiin Pietari Brahen läänityksistä laadittuun karttaan. Rakennuksia on yli 20 ja alkuperäisiä luetteloituja esineitä noin 1400. Tilan vanhin rakennus on vuodelta 1852.

Riuttala sijaitsee parikymmentä kilometriä Karttulan muusta asutuksesta. Se muodosti aikanaan ns. yksittäiskylän, siis yksi maatila muodosti kylän, joka oli kaikin puolin omavarainen. Talossa asui paljon väkeä, omistajia parissa kolmessa polvessa ja iso joukko palvelusväkeä. Alla olevassa mustavalkeassa kuvassa tilan väki on kokoontunut isoon pirttiin aterialle, asuista päätellen joskus 1900-luvun alussa.

Kuvista huomaat, että kalusteet olivat vankkaa tekoa. Jokaisella oli paikkansa, kuten puusepän varusteilla. Tässä nurkkauksessa käsistään kätevät miehet valmistivat pitkinä talvi-iltoina tarvekaluja tulevaa kesää varten.

 

Kaukana korvessa sijainnut Riuttala oli pakosta hyvin omavarainen: viljan ja maitotuotteiden lisäksi tilaan kuuluivat myös hyvät kalastus- ja metsästysalueet. Kun kirkko oli parin päivän matkan takana, tilalla oli jopa oma ruumishuone. Ja tietysti tuulimylly, jotta vilja saatiin jauhettua.

 

Alla oleva riihi, jossa vilja siis puitiin, on Museoviraston mukaan alan suurin Suomessa.

Kertomuksen viimeisin kuva esittää AIV-tornia, joka rakennettiin jatkosodan aikana. Se on selvästi pula-ajan tuote, yläosaltaan puurakenteinen ja maan sisällä olevalta osaltaan muurattu tiilistä. Tätä  ei edes HP, joka pitää itseään melkoisena AIV-asiantuntijana, olisi tiennyt, ellei olisi infotekstistävoinut lukea. Hiukan huonoon kuntoon oli pieni torni päässyt. Mutta varmaan siitä tilan lehmikarja, jonka koko vaihteli 10-20:n välillä, sai sopivasti tuorerehua myös talvella, joten maidon tulo ei ehtynyt, kuten kävi niille lehmille, jotka saivat syödäkseen kuivattua heinää.

Hyvät ystävät - kun ajelette Kuopion Karttulan suunnalla, poiketkaa ihmeessä Riuttalassa. On se sen verran vaikuttava paikka.