HP ei tavannutkaan Super-Mariota

Tarkkaavainen lukija muistaa, miten HP viime syyskuussa (23.9.2016) kirjoitti yhdestä jalkapallosuosikistaan Mario Balotellista, joka oli siirtynyt pelaamaan Nizzan joukkueeseen (OGC Nice). Muutaman heikosti menneen kauden jälkeen hän on Nizzassa löytänyt uudelleen pelaamisen ilon ja tehon. HP:n tarkoitus oli mennä eilen päättyneellä lomallaan katsomaan Super-Marion pelaamista. Mutta toisin kävi - Ranskan liiga oli  maaottelutauolla eikä liigapelejä siis pelattu.

Pientä lohtua HP sai siitä, että tapasi Balotellon eräästä sporttiliikkeestä. Kuvassa oikealla hän on pukeutunut OGC Nicen edustusasuun, vasemmalla taas Manchester Unitedin asuun. Manussa Balotelli pelasi vuosina 2010-2013. Kun peli ei kulkenut, hän siirtyi italialaiseen Milaniin ja sieltä sitten Nizzaan.

Nobelistin matkassa Viipurin linnaan

Pari päivää sitten HP vieraili Viipurin linnan ritarien vuosikokouksessa ja piti esitelmän aiheesta Nobelisti A.I. Virtanen ja Viipuri. Tuo Karjalan pääkaupunki oli Artturin kotikaupunki, jossa hän valmistui ylioppilaaksi 1913 ja jolla oli muutenkin iso merkitys nuoren miehen kasvussa Suomen kaikkien aikojen parhaaksi tiedemieheksi. Seuraavaan kuvaan HP on laittanut muutamia argumentteja siitä, miksi Virtanen on niin tärkeä.

Esitelmänsä lähteinä HP:llä oli kaksi Virtasta koskevaa teostaan vuosilta 2009 (kuvassa oikealla) ja 2015.

Kyseessä oli ritarikunnan vuosikokous, jossa kaksi uutta jäsentä lyötiin ritareiksi. Yhteensä jäseniä on runsaat 40.

Viipurin linnan ritarit ilmeisesti pitivät HP:n esityksestä, koska kokouksen päätösillallisella HP sai jäsenkutsun. Ehdotusta on syytä vakavasti harkita. Jäsenyydessä olisi tavallaan tilaisuus edustaa Virtasta ritarikunnassa, jonka tehtävä on vaalia viipurilaisuutta ja myös tukea Viipurin Urheilijoiden junioritoimintaa.

Virtasen omista jäsenyyksiä HP mainitsee amerikkalaisen Mark Twain Societyn, jonka ritariksi Virtanen aateloitiin 75-vuotispäivänään 1970 kolmantena suomalaisena. Ne kaksi edellistä olivat Sibelius ja Mannerheim. Mark Twain oli yksi Virtasen suosikkeja jo lapsuudessa. Artturi oli kouluvuosinaan Viipurin kaupunginkirjaston ahkerin käyttäjä. Hän on kertonut lukeneensa kaikki kirjat, joita kirjastossa oli. 

Päiväkirja täytti äskettäin 10 vuotta

HP huomasi yllätyksekseen, että päiväkirja on ehtinyt jo kymmenen vuoden ikään. Tarkoitushan alunperin oli, että HP kertoisi kuulumisia ja julkaisisi valokuvia yli Atlantin toimiessaan Susannan perheen au pairina Atlantassa. Kun lukijoita myöhemminkin, kahdeksan kuukauden jälkeen, näytti olevan, käytännöstä tuli pysyvä. Samalla jäivät valokuvat, joita HP on myöhemmällä iällään intoutunut ottamaan, talteen nyt kun albumit eivät enää ole muodissa. Katsotaan siis miten kaikki alkoi. Ohessa HP:n ensimmäinen juttu.

Friday, January 26, 2007

Au Pairin ensi päivä

Näillä sivulla on tarkoitukseni kertoa kokemuksia siitä, miten selviän kevään 2007 lastenlasteni Kustin (8 v.) ja Sakarin eli Sakken (2,5 v) Au Pairina Yhdysvalloissa.
Kaikki alkoi siitä, kun tulin Atlantaan 25. tammikuuta 2007 hyvissä ajoin iltapäivällä. Timo oli vastassa lentoasemalla. Jouduin heti tositoimiin, kun sekä Susannalla että Timolla oli kiireitä töissä iltamyöhään. Onneksi Susannan serkku Iina oli paikalla ja hoiti ruokapuolen. Itse vaihdoin Sakken vaipat, hyvin onnistui vaikka edellisestä kerrasta oli kulunut jotain 35 vuotta. Yö meni mukavasti, ja seuraavana aamuna käväisin kaupassa täydentämässä varusteitani. Hinnat eivät päätä huimaa. Sähköhammasharja, hiustenkuivaaja, hiusharja ja hammastahna maksoivat yhteensä 23 taalaa eli noin 17 euroa. Illalla söimme Timon valmistamia tulisia katkarapuja, painikkeena valkoviiniä ja kahvin kanssa, vähän yllättäen, tequilaa.
Kertomus jatkuu, pysykää kanavalla.

                                                             *****
Tämän jälkeen HP on julkaissut noin yhden jutun viikossa, vähän enemmänkin. Kokonaiskertymä vuosina 2007-2017 on 537 juttua. Niillä on ollut lukijoita yhteensä 57 887, viikossa noin 1700 ja parhaina päivinä 370. Tämä huipputulos syntyi jutusta, jossa HP kertoi helmikuussa 2016 Kustin ja Kiaran vanhojen tansseista (ks. blogi 21.2.2016). Mukavaa kirjoittajan kannalta on, että monet vanhatkin jutut, kuten laavun rakennus Päijänteellä, kiinnostavat edelleen. Samoin lastenlapset voivat niistä seurata kehityskulkuaan Pappansa tarinoimana. Ainakin Veera on kertonut näin tekevänsä.

Lopuksi HP suosittelee, että lukisitte jutut tietokoneesta, koska kännykästä kuvien visuaalinen vaikutelma jää kovin vähäiseksi. Tietokoneessa kuvia voi lisäksi suurentaa.

Ukko-Pekan nopea jälleennäkeminen

Edellisessä jutussa käsitellystä kirjainfosta ei mennyt kuin hetki, kun HP tapasi Svinhufvudin uudelleen. Tällä kertaa Ilta-Sanomien teematapahtumassa Suomi 100. HP oli paikalla vanhan ystävänsä Ilkan kanssa.

1930-luvun alun johtavia teemoja oli Lapuan liike, joka johti ns. Mäntsälän kapinaan. Siinä isompikin rähinä saattoi olla varsin lähellä, kun aseita oli ja mielialat kiihdyksissä. Ja kun vuodesta 1918 oli jäänyt aika lailla hampaankoloon - puolin jos toisinkin.

Yleisöä oli jälleen Mediatori täynnä, ja 1930-luvun näkymiä katsojille avasivat tohtorit Kirsti Manninen ja Marko Tikka. Ja hyvin avasivatkin, sillä molemmat olivat verbaalisesti lahjakkaita ja osasivat asiansa. Ja olivat myös hauskoja.

Mäntsälän kapina jätti jälkensä myös mediaan, sillä Helsingin Sanomien omistaja/päätoimittaja Eljas Erkko antoi joukoilleen Mäntsälän aikaan 1932 käskyn, että nyt on perustettava iltapäivälehti, jotta tiedonjanoiset kansalaiset saisivat entistä tuoreempaa tietoa. Pitkään IS ilmestyi nimensä mukaisesti iltapäivällä ja oli siis tavallaan HS:n kakkospainos.

Kiperä tilanne Mäntsälässä ja Lapuan liikkeessä kuitenkin rauhoittui, erityisesti presidentti Svinhufvud näytteli siinä keskeistä roolia. Niinpä Ukko-Pekka saattoi kesällä 1937 ottaa rennosti ammunnan MM-kisoissa Malmin uudella ampumaradalla. Presidentin vastuu oli jo siirtynyt Kyösti Kalliolle. Molemmat presidentit ovat kuvan keskellä, ja vasemmalla Mannerheim, jonka Svinhufvud oli vuonna 1933 ylentänyt sotamarsalkaksi.

Svinhufvud itse, joka oli sotilasarvoltaan suojeluskunnan vääpeli, osallistui MM-kisoihin ikämiesten sarjassa, mutta palkintoa ei tullut. Sen sijaan Suomi nappasi kymmenen MM-kultaa. MM-kisat olivat suurin Suomessa järjestetty kansainvälinen urheilutapahtuma ennen vuoden 1952 olympialaisia, Niihin osallistui lähes 500 ulkomaista ampujaa.

Tuhti historiateos Ukko-Pekasta

Docendo, josta HP on ennenkin muutaman kerran kirjoittanut, julkaisi kuluneella viikolla teoksen Suomen Leijona. Siinä tohtori Martti Häikiö tarkastelee P.E. Svinhufvudin keskeistä roolia itsenäisyysmiehenä.

Häikiö on tuotteliaimpia historioitsijoitamme, kirjoittanut yli 20 teosta, mm. Nokian Oyj:n historian (2001) ja V.A. Koskenniemen elämäkerran (2010). Hän ei ole sitonut itseään mihinkään yliopistovirkaan vaan on nauttinut vapaan tutkijan roolistaan.

Ostrobotnian suuressa salissa, joka oli tupaten täynnä, Häikiötä haastatteli lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa.

Tarkkaavaisesti keskustelua seurasi myös presidenttiehdokas ja entinen pääministeri Matti Vanhanen. Oli salissa myös valtioneuvos Riitta Uosukainen ja monta muuta julkisuuden henkilöä. Tuttuja kollegoita HP tapasi myös monia, kuten lankoveljensä Penan.

Miten vaikeissa oloissa Svinhufvud joutui toimimaan esim. keväällä 1918, sitä kuvatkoon alla oleva kalvo. Suomessa vaikutti huhtikuussa neljä eri hallitusta: valkoista Suomea edustavat Svinhufvudin sekä Kyösti Kallion ja E.N. Setälän senaatit, edellinen Vaasassa ja jälkimmäinen Helsingissä. Sinä välissä kulki valkoisten ja punaisten rintamalinja.

Etelä-Suomea hallitsi myös kreivi Rüdiger von der Goltz ja hänen saksalainen sotilashallintonsa. Punaisten vallankumoushallitus oli tässä vaiheessa jo paennut von der Golzia Viipuriin, jossa sen puheenjohtaja Kullervo Manner sai sotadiktaattorin valtuudet. Viipurista Manner ja muu punajohto pakenivat edelleen Pietariin toukokuussa 1918.