Niin, niistä tulkintavaikeuksista. Esitykset herättivät vilkasta keskustelua, mutta kun aikaa oli vähän, vain onnekkaimmat saivat puheenvuoron. Esim. HP ei saanut kommenttia siihen, kun yleisön joukosta eräs mies kahteen kertaan vaati, että vankileirien sijasta tulisi puhua kuolemanleireistä. Sitä HP ymmärsi vielä vähemmän, että SKS:n erikoistutkija, dosentti Ulla-Maija Peltonen tuntui omassa esitelmässään olevan eniten huolissaan siitä, että virallinen Suomi vasta 1978 (presidentti Kekkonen) pyysi punaisilta anteeksi. HP olisi halunnut kuulla, miten ja mitä hän pyysi anteeksi, sekä missä vaiheessa punaiset olivat pyytäneet anteeksi sitä, että aloittivat kapinan, josta sitten seurasi sisällissota.
Tuesday, August 22, 2017
Edelleen vaikeuksia tulkita vuoden 1918 sotaa
Viime viikolla olimme kaksi päivää Lahdessa, jossa pääkohteemme oli seminaari Sisällissota 1918 mielissä ja muistoissa. Ohjelma oli niin kiinnostava, että Lahden museon luentosali, jossa seminaari oli tarkoitus pitää, kävi pieneksi ja seminaari siirrettiin Hiihtomuseon luentosaliin. Sieltäkin lähes puolet ilmoittautuneista joutui jäämään pois ja odottamaan seminaarin uusintaa joskus myöhemmin syksyllä - mm. HP:n ystävä Ilkka. Vain sata ensinnä ilmoittautunutta mahtui mukaan. Kiinnostus siis yllätti järjestäjät, Lahden historiallisen museon ja Lahden kartanon ystävät ry:n. Alakuvassa vanha kartano, joka on komea paikka museolle, ihan Lahden keskustassa.
Seminaarin esitelmöitsijöistä (ks. yllä oleva ohjelma) poimin dosentti Hannu Takalan, joka on Lahden museon arkeologisen osaston johtaja. Hän on tehnyt kirjan siitä, miten saksalaiset sotivat Lahden seudulla 1918, ja hän vetää myös retkiä, joiden aikana tutustutaan kyseisiin taistelupaikkoihin.
Niin, niistä tulkintavaikeuksista. Esitykset herättivät vilkasta keskustelua, mutta kun aikaa oli vähän, vain onnekkaimmat saivat puheenvuoron. Esim. HP ei saanut kommenttia siihen, kun yleisön joukosta eräs mies kahteen kertaan vaati, että vankileirien sijasta tulisi puhua kuolemanleireistä. Sitä HP ymmärsi vielä vähemmän, että SKS:n erikoistutkija, dosentti Ulla-Maija Peltonen tuntui omassa esitelmässään olevan eniten huolissaan siitä, että virallinen Suomi vasta 1978 (presidentti Kekkonen) pyysi punaisilta anteeksi. HP olisi halunnut kuulla, miten ja mitä hän pyysi anteeksi, sekä missä vaiheessa punaiset olivat pyytäneet anteeksi sitä, että aloittivat kapinan, josta sitten seurasi sisällissota.
Seminaarin lounastauolla oli mahdollisuus tutustua Hiihtomuseon kokoelmiin. Yllä presidentti Kyösti Kallio vierailee Lahden kisoissa 1930-luvun loppupuolella. Alakuvassa taas hiihtomaailman kuuluisin lääkärilaukku, ns. Hemohes-laukku, joka löytyi eräältä bensiiniasemalta. Sen sijaan Hemohes-drinkkiä, jota Lahden notkeat baarimestarit ryhtyivät heti tehtailemaan, museossa ei ollut.
Niin, niistä tulkintavaikeuksista. Esitykset herättivät vilkasta keskustelua, mutta kun aikaa oli vähän, vain onnekkaimmat saivat puheenvuoron. Esim. HP ei saanut kommenttia siihen, kun yleisön joukosta eräs mies kahteen kertaan vaati, että vankileirien sijasta tulisi puhua kuolemanleireistä. Sitä HP ymmärsi vielä vähemmän, että SKS:n erikoistutkija, dosentti Ulla-Maija Peltonen tuntui omassa esitelmässään olevan eniten huolissaan siitä, että virallinen Suomi vasta 1978 (presidentti Kekkonen) pyysi punaisilta anteeksi. HP olisi halunnut kuulla, miten ja mitä hän pyysi anteeksi, sekä missä vaiheessa punaiset olivat pyytäneet anteeksi sitä, että aloittivat kapinan, josta sitten seurasi sisällissota.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment