Pietari Suuren ja Suvorovin jäljillä

Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallitus piti 16-18. marraskuuta suunnitteluseminaarin Pietarissa. Heimopäällikkökin pääsi mukaan uutena Sotahistoriallisen Aikakauskirjan päätoimittajana. Matkan teimme junalla (VR:n Sibelius), joka on, kuten muistamme Mauno Koiviston sanoneen, se "kaikkein sivistynein tapa matkustaa".

Pietarin majapaikkamme oli mitä kiehtovin kokemus. Hallituksen jäsen Heikki Pohjolainen oli vuosina 1991-1999 ostanut vanhasta hienosta talosta kokonaisen kerroksen, joka aikanaan 1870-luvulla oli rakennettu turkkilaisen ruhtinaan Aleksandr Muruzin palatsiksi. Ruhtinas oli ollut jo syntyjäänkin rikas, mutta rahaa tuli Venäjällä siitä, että hän luovutti keisarille vakoilutietoja Turkin armeijasta ja sen taistelusuunnitelmista. Tämän jälkeen ei Turkkiin ollut palaamista vaan ruhtinaan osoitteeksi jäi Liteyny 24. Palatsin nykyinen omistaja Heikki on kunnostanut taloa nyt 10-15 vuotta ja vähintään saman verran näyttäisi olevan vuosia edessä.

.

Seminaarityöskentelyn ohessa tutustuimme kahteen museoon. Ensimmäinen kohteemme oli Pietari Suuren 1709 perustama laivastomuseo, jonne menimme bussilla. Kun heimopäällikön viereen istahti kaunis ja kohtelias nuori nainen, lankoveljeni Pentti halusi välttämättä ikuistaa matkaseurani.

Laivastomuseossa oli ryhmämme vieraana myös Hangon taistelujen veteraani Samuel Tirkeltaub, joka jäi sotavangiksi ja työskenteli lopun sodan ajan Teuvalla Kentän maatilalla. Nuoremmille tiedoksi: sotavangit olivat varsin tarpeellinen apu nimenomaan maatiloilla kun omat miehet olivat rintamalla. Myös heimopäällikön isän kotitilalla Huittisissa työskenteli sotavanki nimeltään Ivan, jota isälläni oli tapana muistella arvostavaan sävyyn. Samuel ei ole koolla pilattu, mutta sitkeä hän on, kun on selviytynyt sodan jälkeisessä Neuvostoliitossa, vaikka on sotavanki, joita Stalin ei voinut sietää, ja vaikka on juutalainen. Samuel pystyi aloittamaan jopa opinnot sodan jälkeen, hän on kemian lisensiaatti ja työskennellyt ainakin osittain sotateollisuuden parissa.

Kreivi Aleksandr Suvorov (1730-1800) on kaikkien aikojen menestyksekkäimpiä sotilaita, hän komensi venäläisiä joukkoja yhteensä 63 taistelussa eikä hävinnyt niistä yhtäkään. Viimeisimmän taistelunsa hän johti vähän ennen kuolemaansa 69-vuotiaana. Suvorov sai eläissään generalissimuksen arvon. Sana on superlatiivi ja tarkoittaa kaikkein menestyksellisintä kenraalia, joka on arvossa paljon marsalkan yläpuolella. Venäjällä generalissimuksia on ollut kaikkiaan neljä, viimeisin on Stalin. Lisäksi Itävallassa lienee jollekin sotapäällikölle annettu ko. arvo. Suvorov soti myös Ruotsia vastaan: ns. Kustaa III sodan jälkeen hän suunnitteli Kaakkois-Suomen linnoitusketjun, joka oli tarkoitettu suojelemaan Pietaria Ruotsin hyökkäyksiltä.


Kuvassa Pentti esittelee mosaiikista tehtyä isoa taideteosta Suvorov-museon ulkoseinässä. Teos kuvaa Suvorovin joukkojen Alppien ylitystä 1799.