Ihan vain tuntuman säilyttääkseni kommentoin välillä yleisempiäkin asioita. Tarkoitan jääkiekkopuolustaja Petteri Nummelinin kohtelua vanhassa kotiseurassaan TPS:ssä. Petun isä on jääkiekon legenda Timo Nummelin, jota minulla oli 1960-luvulla tilaisuus opettaa Turun itäisessä kansalaiskoulussa - tosin kyse oli kolmen kuukauden sijaisuudesta.
Petu on vähintään isänsä veroinen puolustaja, hän on pelannut viidettoista MM-kisat, enemmän kuin kukaan muu missään. Hän on maailmanmestari mallia 1995. Peräti kymmenen kertaa Nummelin on valittu MM-kisojen All Stars -joukkueeseen, johon siis mahtuu vain kaksi puolustajaa kerrallaan. Petu on pelannut pitkään Luganossa ja ilmiselvästi viihtynyt Sveitsin miellyttävässä - näin luulen - ilmapiirissä.
Kun Nummelin nyt on palaamassa Suomeen, hän olisi halunnut palata Turkuun. Mutta TPS teki hänelle niin heikon sopimustarjouksen, että Petu piti sitä melkein loukkauksena - palkka TPS:ssä olisi ollut SM-liigan kestikastia, vaikka Nummelin edelleen, 40-vuotiaanakin, on Suomen maajoukkueen parhaita puolustajia. Varoissaan oleva Rauman Lukko iski tähän saumaan ja palkkasi miehen hänen arvolleen sopivalla palkalla.
Mitä TPS sitten menettää? Se menettää puolustajan, jonka tavaramerkkinä ovat rauhalliset kiekon haltuunotot sekä pitkät ja tarkat syötöt omille hyökkääjille. Petu on myös oiva maalintekijä, usein ratkaisevalla hetkellä, ja näistähän Suomessa on kova pula. Tepsin mahdollisuudet mitalipeleihin heikkenevät roimasti.
Mutta eniten TPS menettää selvää rahaa. Vanhana turkulaisena tiedän, että kaupunkilaiset edelleenkin hullaantuvat silloin kun oman kylän tuttu poika, johon on helppo samaistua ja joita nykykiekossa on harvakseltaan, hyppää kaukaloon ja pelaa hyvin. Talven mittaan Tepsiltä jäävät siis tuhannet katsojat kotiin ja seura menettää kymmeniä tuhansia euroja, ehkä enemmänkin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment