Joukoistuminen eli Jouko Kontulasta

Hesarin tabloidia on nyt voitu lukea viitisen viikkoa, ja täytyy sanoa, että siihen on jo tottunut. Eilen Pohjois-Savon maakuntaliiton järjestämässä "Median muutos"-seminaarissa Päivälehden museossa kysyin päätoimittaja Mikael Pentikäiseltä, oliko harkinnassa ollenkaan ollut se, mitä aikaisemmassa jutussani 8.1. kaipasin, siis että lehden etusivu olisi ilmoitusten sijasta pyhitetty päivän tärkeimmille uutisille. Pentikäinen vastasi, että asia oli ollut esillä mutta että siitä oli samantien luovuttu, koska kyseessä on Suomen paras (=kallein?) mainospaikka eikä lukijoita tarvitse houkutella etusivun uutisilla kun 89 % lehden levikistä tulee tilauksista.

Seminaarissa tarttui korvaan myös sana "joukoistuminen". Se on Lasse Lehtisen lanseeraama termi, joka tarkoittaa sitä, että toimittajat eivät enää haikaile päivystävien dosenttien eivätkä muidenkaan asiantuntijoiden perään vaan kysyvät mieluummin tavallisilta ihmisiltä, joita edustaa Jouko, joka asuu Kontulassa.

Naseva ilmaus, siis tämä "Jouko Kontulasta", tuo mieleen "Pihtiputaan Mummon" muutaman kymmenen vuoden takaa. Toimittajille tarkoittu ohje korosti sitä, että juttu pitää kirjoittaa niin, että tuo mainittu mummokin sen ymmärtää.

Heureka, huudahti Arkhimedes

Heimopäällikkö oli saanut neljän hengen lahjakortin Tiedekeskus Heurekaan Vantaan Tikkurilassa. Meistä vain Kusti oli aikaisemmin ollut luokkansa kanssa siellä, joten käynti oli elämys. Sitä se oli myös Kustille. Aikomamme kahden tunnin sijasta viihdyimme neljä tuntia.

Oikein sykähdytti huomata, että pitkäaikaisen tuttuni A.I. Virtasen Nobel-mitali vuodelta 1945 oli Heurekassa kunniapaikalla, Cafe Einsteinin rinnalla. Luulen, että kyseessä on jäljennös, sillä aito mitali on aitoa kultaa. Heurekan auditorio on myös nimetty ainoa tiedenobelistimme mukaan.

Nobelistin hengessä myös jatkoimme, sillä lapsilla ja lapsenmielisillä oli mahdollisuus osallistua opastettuun laboratoriotyöskentelyyn, jossa teimme kemiallisia kokeita siitä, miten eri alkuaineet reagoivat toisiinsa ja muihin ärsykkeisiin.

Sakke, joka harkitsee lääkärin uraa, oli erityisen innostunut ja otti harjoituksen vakavasti. Valkotakki istuu jo alakoulun tokaluokkalaiselle hyvin.

Myös havainnollisesti esille pantu luuranko kiinnosti. Sakkellahan on tekeillä oma luuurankonsa, joka kantaa nimeä Valtteri.

Kusti kokeili voimiaan vanhan Minin kanssa. Muutaman sadan kilon painoinen pikkuauto nousi kevyesti, kun nostotalja oli varustettu kuvan yläreunassa näkyvilla "apupyörillä".

Ikiliikkuja on aikojen alusta kiinnostanut keksijöitä. Kuvassa muuan sovellutus, joka näytti toimivan, vaikka teoriassa se on mahdotonta..

Heurekan vaikuttavin kokonaisuus oli näyttely, jossa osoitettiin, miten ilmaston lämpeneminen sulattaa nopeasti mannerjäätä. Kuvissa näkyvä vesi on sulanut isosta jääkimpaleesta muutamassa päivässä. Toisesta kuvasta (alla) näet, miten vesi uhkaa jo isoja kaupunkeja, jos muutosta ei saada aikaan.

Oheinen käyrä osoittaa, miten ilmaston lämpeneminen on kiihtynyt nopeaa vauhtia.

Heureka tarjosi vierailleen saappaat, jotta tutustuminen ko. näyttelyyn oli mahdollista.

Laitan vielä pienen yleiskuvan Heurekasta osoittamaan, kuinka hienosta paikasta on kysymys. Kannattaa käydä, ja oikein ajan kanssa. Vanhemmat, ainakin isovanhemmat, ovat yhtä innostuneita kuin lapsetkin.

Heureka on pakkasillan hämyssä näyttävä ja vähän arvoituksellinenkin kokonaisuus.

Ja vielä tiedoksi varmuuden vuoksi. Heureka on kreikkaa ja tarkoittaa: "Olen sen keksinyt". Huudahdus on laitettu Arkhimedeen suuhun, kun tämä sisilialainen nero noin 250 vuotta eKr. keksi täyteen kylpyammeeseen astuessaan ns. Arkhimedeen lain (Kappale nesteeseen upottettuna menettää painostaan yhtä paljon kuin sen syrjäyttämä nestemäärä painaa). Myös englantilaiselle matemaatikolle Sir Isaac Newtonille (1642-1727) Heureka-huudahdusta on tarjottu; hän kun omenapuun alla makoillessaan näki omenan putoavan ja keksi äkkiä painovoimalain.

Ruokakulttuurin urbaanit klassikot

Sweet Saturday nautti 19.1. Kappelin blinejä. Kun hyvältä maistui, päätimme tutustua Stadin herkkuihin laajemmaltikin: niin, että kerran kuukaudessa vierailemme jossakin maineikkaassa ravintolassa ja nautimme urbaaneiksi klassikoiksi muodostuneita annoksia.

Seuraavan kulinaaritapahtuman kohde on 9. helmikuuta klo 16 kulttuuri- ja taiteilijaravintola Elite Töölöntorin laidalla. Eliten klassikkojen listalta löytyvät mm. Vorschmack ja Tauno Palon kermasipulipihvi.
Pöytävarausta varten tarvitsen ilmoittautumiset etukäteen, viimeistään 5. helmikuuta. (050 9091500, tai touko.perko.ky@elisanet.fi) Tervetuloa.

Miten kulinaariretket jatkuvat, siitä kerrotaan blogissa vähintään viikkoa etukäteen. Vaihtoehtoja on kosolti: Kosmoksen wienerleike, Salven silakat, Kolmen Kruunun läskisoosi, Karljohanin hiillostettu siika, Rymy-Eetun teurastajanlautanen, Toscaninin Ahvenanmaan karitsaa, Maxillin parsaa, Sea Horsen maksaa, Ursulan lohikeitto, ym. Jokaisessa paikassa on toki muitakin  klassikkoja.
Muuten Sweet Saturday kokoontuu normaalisti Kappelissa lauantaisin klo 16, seuraavan kerran siis 2. helmikuuta.

 

Jäljet peloittavat, Jääkiekkoliitto

Jääkiekkoliitto uhkaa Urheilulehteä raastuvalla, ellei lehti peru uutistaan kahden viime kevään MM-kiekkoilijamme kannabis-käytöstä. Liitto perustaa vaatimuksensa siihen, että KHL:n taholta on vakuutettu, ettei kukaan ole jäänyt testeissä kiinni.

Uskokoon ken haluaa. Eihän KHL:ssä sen paremmin kuin NHL:ssäkään kukaan ole koskaan kärynnyt. Silti aikuiset miehet kasvavat silmissä ja leukaperät senkun levenevät

Kohu on jo nyt saanut valtavat mittasuhteet, ja sanat ovat sanoja vastassa. Jääkiekkoliiton kannattaisi nyt muistaa, miten kävi Hiihtoliitolle kun se vei STT:n käräjille 1990-luvun lopussa. Lopputuloshan oli se, että Hiihtoliitto ja hiihtäjät ovat menettäneet uskottavuutensa. Liiton silloinen puheenjohtaja taas menetti ylimitoitettujen korvausvaatimustensa takia pelinsä presidentinvaalissa, jossa tuli niukka tappio.

Mitä tästä siis Jääkiekkoliiton tulisi oppia? Se, ettei dopingepäilyjä ja niihin perustuvia herjausväitteitä kannata viedä oikeuteen ratkottavaksi.

Jääkiekkoliiton kannattaisi vielä panna merkille sekin, että Rauman Lukon pelaajia on kielletty tulemasta Rauman kouluihin puhumaan lajistaan. Tämän tänään uutisoidun asian taustalla on jääkiekkoon pesiytynyt väkivalta, joka tällä kaudella on saanut silmittömiä piirteitä.

Veera otti revanssin kilpasiskoistaan

Muistatte kun ennen joulua kirjoitin Veeran kilpailumatkasta Tallinna Cupiin. Hän oli "kiukkuinen kuin ampiainen" hävittyään muutamalle venäläiselle ja virolaiselle. Nyt Veera otti näistä revanssin voittamalla toistamiseen Mikkelissä pidetyn Chrystal Cupin. Ykköspalkinto oli luonnollisesti komea kritallimalja.

Jaakko, josta Aamulehti povasi isossa valtakunnallisessa Tappara-turnauksessa keväällä 2011 tulevaa NHL-pelaajaa (ks. juttu 18.4.2011), menestyi puolestaan Espoossa pidetyssä turnauksessa. Ihan voittajaksi ei Jaakon seura, Espoo Blues yltänyt. Mutta Jaakko oli tyytyväinen tietäen, että oma peli kulki ja ettei aina voi voittaa. Intoa ja pitkäjänteisyyttä Jaakolla riittää yhtä lailla kuin Veerallakin. Ja kuten kuvasta näet, ei Jaakon (8 v.) pelaaminen ole raameista kiinni.

Sweet Saturdayn bliniviikko

Seuraavan kerran kokoonnumme 19.1. klo 16 Kappelin Bistrossa. Ajatus on, että syömme keskitalven perinneherkkua: bliniä, siianmätiä, punasipulia, smetanaa ja suolakurkkua. Muitakin blinin lisukkeita on vaihtoehtoisesti tarjolla. Kappelin blineillä on pitkät perinteet, suoraan Keisarin ajoilta. Ei muuta kuin blinittämään.

Pakon edessä tehty lehtiuudistus

Mukava oli tämä aamuna ottaa käteen uusittu, entistä pienempi Hesari. Se voi olla vielä vähän raakile, ja totuttelua se ainakin vaatii. Mutta helppo sitä on aamukahvin jälkeen lukea.

Hesarin kuten monen ison maakuntalehden siirtymisestä tabloid-kokoon on puhuttu jo parinkymmenen vuoden ajan. Ajatus on torjuttu sillä perusteella, että tabloid heikentäisi lehden mahdollisuuksia pitää ilmoitushinnat korkealla, koska ilmoittaja ei muka olisi valmis maksamaan entisiä summia pienemmistä ilmoituksista, jollaisia ne pakosta isoon lehteen (broadsheet) verrattuna olisivat. Ennen Hesaria tabloidiin ovat siirtyneet mm. HBL, Kainuun Sanomat, Länsi-Savo ja Lapin Kansa. Ne ovat kaikki lehtiä, joiden kannattavuus on ollut kovilla.

Tulkitsen asian niin, että Hesarin muuttaminen tabloidiksi on tehty siksi, että on pelätty - aiheellisesti - lukijakatoa nettiviestinnän puolelle. Lukijakato on paperilehdelle vielä pahempi asia kuin ilmoitustulojen mahdollinen lasku, koska lukijoiden myötä katoavat myös ilmoittajat. Arvata sopii, että Hesarin ratkaisua on odotettu monissa isoissa maakuntalehdissä, joten vielä kuluvan vuoden aikana saamme uusia tabloideja.

Se mihin uudessa Hesarissa olin pettynyt: että etusivu on edelleen pyhitetty mainoksille eikä journalismille, eli sivulla 1, joka nyt tabloidilehdessä näyttää entistä enemmän lehden kannelta, pitäisi olla päivän tärkeimmät uutiset, siis viittaukset niihin. Makkara- ja kalsarimainokset joutavat muille sivuille. Ilmoittajiin se Hesarikin edelleen kumartaa, vähän liikaa.

Etusivun rakentaminen houkuttelevaksi premiksi parantaisi lehden pliisua ulkoasua. Nyt Hesarin tabloid muistuttaa kovin paljon niitä ilmaisjakelulehtiä, joita Alepan eteisessä on jaossa yllin kyllin.