Vierestä vietiin,sano entinen flikka tansseissa

HP:lle kävi vähän samalla tavalla kuin entiselle tytölle tansseissa: läheltä piti kun vierestä vietiin. Mutta hyvä näinkin, sillä Virtasen elämäkerta valittiin Kanava-lehden vuoden 2015 tietokirjakilpailussa kärkikymmenikköön. Ehdolla oli 167 tietokirjaa, jotka 30 kustantajaa oli lähettänyt kilpailun raadille arvioitaviksi. Kuin vain yksi valittiin, arvattavaksi jää, mihin HP sijoittui välillä 2. - 10.
Paras palkinto on tietysti se vahva julkisuus, josta HP on AIV-kirjansa seurauksena saanut nauttia koko vuoden ajan ja josta HP on blogissaan tunnollisesti raportoinut. Joku voi pitää tätä elvistelynä - ja sitä se voi ollakin - mutta HP pitää sitä itsensä brändäyksenä, joka nykyisin on muotia ja joka pienyrittäjälle (Touko Perko Ky) on suorastaan elinehto.
Kanavan kirjapalkinnon ehdokkaat esiteltiin Kirjamessuilla. Kuvassa palkintoraadin jäsenet, toinen oikealta raadin puheenjohtaja Tuomo Lappalainen, joka itsevaltiaasti valitsi vuoden parhaan tietokirjan.

Palkintoehdokkaiden esittelyn jälkeen oli onnittelujen vuoro. Tytär, Otavan tietokirjajohtaja ja muutama tutkijakollega kävivät onnittelemassa.

Tämän jakson lopuksi palkintoraati haastatteli lyhyesti kaikki kymmenen palkintoehdokasta. Palkitut kirjat oli laitettu kauniisti esille.

 

Kirjamessujen viimeisenä päivänä HP osallistui Otavan kirjaesittelyyn Eino Leino -areenalla, jossa esillä oli myös toisen yya-kauden toisinajattelijan elämäkerta. Väkeä oli paikalla mukavasti, ja haastattelija, radiotoimittaja Juha Roiha, johdatteli keskustelua taitavasti ja leppoisasti.

 

Vähän ennen kirjapalkinnon jakoa HP piipahti Sanomatalon Mediatorilla, jossa oli  Suuri Nobel-keskustelu. Siinä neljä professoria esittelivät tämän vuoden tiedenobelistit. Nousiko A.I. Virtanen loppukeskustelussa esiin, sitä HP ei tiedä, koska hänen oli lähdettävä kesken pois ehtiäkseen ajoissa Pasilaan Otavan Mediataloon palkintojenjakoon ja juhlaillalliselle.

Kun palkintojenjaosta - Kanavan kirjapalkinnon lisäksi jaettiin myös Suomen Kuvalehden journalistipalkinto - ja illallisesta ei ollut mahdollista ottaa kuvia, HP laittaa lopuksi pari kuvaa siitä, miten tummeneva ilta jatkui sen jälkeen kun hummerit ja muut äyriäiset oli syöty.

AIV-kiertue Tampereen Messukeskuksessa

HP:n AIV-kiertue vei lokakuun puolivälin paikkeilla Tampereen Messukeskukseen, jossa oli kolmepäiväinen KoneAgria-näyttely maatalousyrittäjille. Esillä oli valtava määrä toinen toistaan komeampia koneita, joista laitan näytille yhden, amerikkalaisen Glaas-traktorin, jonka hinta pyörinee siinä puolen miljoonan euron paikkeilla.

Varsinaisesti menin messuilla pidettyyn AIV Nobel -juhlaseminaariin kertomaan Virtasesta ja hänen merkityksestään Suomen maataloudelle.

Puitteet Tampereen Messukeskuksessa, jota alkaa jo ikä painaa, olivat ihan juhlalliset. Seminaarin järjesti amerikkalaisomisteinen Eastman Chemicals, jolle Kemira pari vuotta sitten myi AIV-tuotteiden valmistuksen ja markkinat.

Artturi itsekin oli paikalla. Kuvissa näkyvät lavasteet oli tuotu paikalle Meijerimuseosta, joka on rakennettu vanhaan jugend-tyyliseen Nummen osuusmeijeriin. Nyttemmin museon kotikunta on Nummi-Pusula.

Alla olevassa kuvassa näkyy Virtasen 1945 saaman kemian Nobel-palkinnon kunniakirja, oikeammin sen kopio. Itse kultaisen mitalin kopiota järjestäjät eivät onnistuneet saamaan,

Tarjolla oli myös kahvia ja maukkaita AIV-leivoksia sekä kuplivaa, joka oli sekoitettu Valion maitotuotteista.

Meille esitelmöitsijöille, joita oli kolme, ojennettiin seminaarin lopuksi komeat  H. Roselli -piilukirveet. HP tuskin ottaa sitä arkikäyttöön, mihin se laatunsa puolesta hyvin sopisi, vaan laittaa sen uuden aitan seinälle, oven suuhun joko ulkopuolelle tai sisätiloihin. Miten siinä tarkkaan ottaen tulee käymään, siitä kerron ensi kesänä.

Karhu-Koplan kanssa Tallinnassa

Karhukoplan perinteinen syystapaaminen oli tällä kertaa, kuten muutaman kerran ennenkin, Tallinnassa. Vahvuutemme ei ollut ihan entinen, sillä Olavi ja Kaarina eivät päässeet mukaan.
Tulopäivän iltana nautimme Estonia-teatterin Sirkusprinsessasta (Emmerich Kálmán). Jälleen kerran loistava esitys, hyvät laulajat ja komeat kulissit. Loppua olisi tosin voinut lyhentää.

Estonian taukoravintoloissa, joita on kaksi, on tyyliä. Väliajan kuohujuomat antoivat oman lisänsä nautintoon.

Illallisella kävimme uudessa Pub Scotland Yardissa, joka nimestään huolimatta on täysimittainen ravintola. Se osoittautui kerrassaan oivalliseksi. Tilaa on kosolti, kolmessa kerroksessa. Myös sijainniltaan ravintola on hyvä, hotelli Virusta 200-300 metriä, vastapäätä Venäjä-keskusta. Ruokakalat ovat taatusti tuoreita.

Ravintolan avariin tiloihin oli koottu monenlaista rekvisiittaa, esim. miesten wc:n oven vieressä oli vanha, aidonoloinen sähkötuoli.

Tällä etsivällä oli kiire rikosten jäljille.

Toisena päivänä meidät oli kutsuttu Simon pitkäaikaisen yliopistokontaktin ja ystävän, professori emerita Maien luokse lounaalle. Maie (yli 80 v.) osoittautui kerrassaan mainioksi emännäksi ja eloisaksi seuranpitäjäksi, eikä pieni kieliero haitannut tippaakaan. Lounas (ruokajuomineen) oli miltei ylenpalttinen.

Lähtiessämme Maie, joka on Tallinnan korkeakoulun täysinpalvellut musiikkipedagogian professori soitti meille kauniin serenadin. Kiitos Maie, käyntimme kodissasi oli hieno elämys.

 

 

 

Tervetuloa syksyn suurtapahtumaan

HP kutsuu ystävänsä Helsingin syksyn suurtapahtumaan, kirjamessuille 22. - 25. lokakuuta. Siellä voit tehdä hyviä löytöjä, uusien kirjojen lisäksi vanhempiakin, sillä myös vanhojen kirjojen kauppiaat ovat hyvin paikalla. HP:n tapaat varmuudella ainakin seuraavissa tilaisuuksissa:

- torstaina 22.10. klo 15.00 - 15.30 Tiedetorilla, jossa esitellään tämän vuoden Kanava-palkinnon ehdokkaat, sekä klo 16.30 - 17.30 Suomalaisen Kirjakaupan lavalla, jossa ko. ehdokkaita haastatellaan
- sunnuntaina 25.10. klo 10.30 - 11.00 HP haastattelee tohtori Helena Pilkettä hänen TK-piirtäjien sotaa käsittelevästä kirjastaan Eino Leino -lavalla
- sunnuntaina klo 15.30 - 16.00 toimittaja Juha Roiha haastattelee HP:tä nobelisti A.I. Virtasen elämäkerrasta Eino Leino -lavalla. Tämän jälkeen klo 16.00 - 16.30 HP signeeraa kirjojaan Otavan osastolla

Kannattaa käydä myös Blue Moonin osastolla (6 h 68). Tuttuja tapaat sielläkin.

Hyvät ystävät - nähdään Kirjamessuilla

Viikonloppu vierähti naisten matkassa

Kaikki alkoi siitä, kun Kusti soitti ja kysyi, onko tänään Sweet Saturdayta. Kun vastaus oli myöntävä, hän sanoi tulevansa Kappeliin ja esittelevänsä isovanhemmilleen luokkatoverinsa Kiaran. Tämä olikin mitä viehättävin nuori nainen, jonka kanssa keskustelu sujui luontevasti. Kiara on syntynyt Yhdysvalloissa ja asunut seitsemän viime vuotta Suomessa. Hänen äitinsä on suomalainen ja isänsä amerikkalais-italialainen.

 

Sunnuntaina ajoimme ensin Järvenpäähän ja sitten Tuusulaan. Järvenpäässä kohteena oli Taidemuseoon rakennettu Aino Sibelius -näyttely. Taidemuseo on saanut komeat tilat Järvenpää-talosta, ja hieno oli myös näyttely, joka käyntimme jälkeen purettiin.

Mutta ei hätää, monet näytillä olleet esineet ja teokset ovat nähtävissä niinikään Järvenpäässä sijaitsevassa Sibeliuksen kodissa Ainolassa, josta HP on aiemmin kertonut (19.7.2012).

 

 

Järvenpäästä ajoimme Tuusulaan ja sen komeaan Lotta-museoon, joka avattiin kunnostettuna ja uusittuna toukokuussa 2012. Museon uuden päänäyttelyn suojelija on Jenni Haukio.

Nimensä Lotta Svärd -järjestö sai Vänrikki Stoolin tarinoiden (Runeberg) sotamies Svärdin vaimosta, jonka sotamies otti mukaansa sotaan. Miehensä kaaduttua Lotta ryhtyi auttamaan pulassa olleita sotilaita ja heidän perheitään. Piirros on Albert Edelfeltin (1854-1905).

1920-1930-luvuilla järjestö keskittyi tukemaan suojeluskuntien työtä, sotavuosina 1939-1944 lotat toimivat rintamalla ja kotirintamalla monissa tärkeissä tehtävissä. Syksyllä 1944 järjestö lakkautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta.
Rintamien lottakanttiinit olivat raskasta taistelua käyville sotilaille välttämättömiä virkistyskeitaita...

...ja niinpä myös museon vieraille oli rakennettu moderni versio lottakanttiinista.

Lotilla oli tärkeä rooli mm. ilmavalvonnassa, muonituksessa, toimistotehtävissä, sairaaloissa, viestinnässä ja varushuollossa. Lottien aktiivisuus vapautti saman määrän, useita tuhansia miehiä, varsinaisiin sotilastehtäviin.

Rintamalla lotilla oli omat majoitustilat. Kuvassa muutaman lotan teltta, jota sotilas vartioi.

 

Ulla asettui kuvaan lottapatsaan vierelle kunnioittaakseen äitiään, joka oli talvi- ja jatkosodan aikana muonituslottana pohjoisella rintamalla, Kemijärven Varjovaarasta kun oli kotoisin.

 

 

Lopuksi tiedotus kaikille: Lottamuseo on erittäin mielenkiintoinen paikka, jossa ehdottomasti kannattaa käydä. Kanttiinissa on tarjolla kahvin ja munkin lisäksi muitakin herkkuja.