Viikonloppu vierähti naisten matkassa

Kaikki alkoi siitä, kun Kusti soitti ja kysyi, onko tänään Sweet Saturdayta. Kun vastaus oli myöntävä, hän sanoi tulevansa Kappeliin ja esittelevänsä isovanhemmilleen luokkatoverinsa Kiaran. Tämä olikin mitä viehättävin nuori nainen, jonka kanssa keskustelu sujui luontevasti. Kiara on syntynyt Yhdysvalloissa ja asunut seitsemän viime vuotta Suomessa. Hänen äitinsä on suomalainen ja isänsä amerikkalais-italialainen.

 

Sunnuntaina ajoimme ensin Järvenpäähän ja sitten Tuusulaan. Järvenpäässä kohteena oli Taidemuseoon rakennettu Aino Sibelius -näyttely. Taidemuseo on saanut komeat tilat Järvenpää-talosta, ja hieno oli myös näyttely, joka käyntimme jälkeen purettiin.

Mutta ei hätää, monet näytillä olleet esineet ja teokset ovat nähtävissä niinikään Järvenpäässä sijaitsevassa Sibeliuksen kodissa Ainolassa, josta HP on aiemmin kertonut (19.7.2012).

 

 

Järvenpäästä ajoimme Tuusulaan ja sen komeaan Lotta-museoon, joka avattiin kunnostettuna ja uusittuna toukokuussa 2012. Museon uuden päänäyttelyn suojelija on Jenni Haukio.

Nimensä Lotta Svärd -järjestö sai Vänrikki Stoolin tarinoiden (Runeberg) sotamies Svärdin vaimosta, jonka sotamies otti mukaansa sotaan. Miehensä kaaduttua Lotta ryhtyi auttamaan pulassa olleita sotilaita ja heidän perheitään. Piirros on Albert Edelfeltin (1854-1905).

1920-1930-luvuilla järjestö keskittyi tukemaan suojeluskuntien työtä, sotavuosina 1939-1944 lotat toimivat rintamalla ja kotirintamalla monissa tärkeissä tehtävissä. Syksyllä 1944 järjestö lakkautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta.
Rintamien lottakanttiinit olivat raskasta taistelua käyville sotilaille välttämättömiä virkistyskeitaita...

...ja niinpä myös museon vieraille oli rakennettu moderni versio lottakanttiinista.

Lotilla oli tärkeä rooli mm. ilmavalvonnassa, muonituksessa, toimistotehtävissä, sairaaloissa, viestinnässä ja varushuollossa. Lottien aktiivisuus vapautti saman määrän, useita tuhansia miehiä, varsinaisiin sotilastehtäviin.

Rintamalla lotilla oli omat majoitustilat. Kuvassa muutaman lotan teltta, jota sotilas vartioi.

 

Ulla asettui kuvaan lottapatsaan vierelle kunnioittaakseen äitiään, joka oli talvi- ja jatkosodan aikana muonituslottana pohjoisella rintamalla, Kemijärven Varjovaarasta kun oli kotoisin.

 

 

Lopuksi tiedotus kaikille: Lottamuseo on erittäin mielenkiintoinen paikka, jossa ehdottomasti kannattaa käydä. Kanttiinissa on tarjolla kahvin ja munkin lisäksi muitakin herkkuja.