Kolme vanhaa koulutoveria 1950-luvun lopulta Turun Norssista tapasivat pitkästä aikaa hotelli Vaakunan tiloissa. Pekkis oli tullut Kajaanista ja me muut Stadista. Lukiovuosina olimme parhaita kavereita, asuimmekin samoilla kulmilla Aurajoen itäisellä puolella, urheilimme yhdessä ja kävimme viikonloppuisin tansseissa. Mainittakoon, että Pekkis asui samassa talossa, jossa Ilun isä piti apteekkia, joka nykyisin tunnetaan Vareksen Jussin kantapaikkana.
Koulun jälkeen tiemme alkoivat erkaantua kun ammatinvalinta vei eri korkeakouluihin. Kuitenkin ehdimme tehdä viikon vaelluksen Saariselällä, yhteisen automatkan Ilun isän Fiat 1100 -farmarilla Skandinaviaan ja Pohjois-Saksaan sekä opetella isojen poikien tapoja oluen ja osakuntatanssien merkeissä. Three Brewery Boys oli itse itsellemme antama nimi. Se tuntui 1960-luvulla kohtuullisen mukavalta - tosin ei enää mutta mainittakoon kuitenkin.
Ystävyys säilyi kiinteänä vielä kymmenisen vuotta koulun jälkeen, kun olimme toinen toistemme häissä Best Manin vaativissa rooleissa. Tokken häät olivat Paimiossa, Pekkiksen Kuhmossa ja Ilun Helsingissä. Ilu ja vaimonsa Ridu kutsuttiin myös Tokken tyttären kummeiksi.
Tämän jälkeen yhteydenpito sitten harveni kun opiskelu, työelämä, avioliitot ym. verottivat aikaa ja kun asuimme kaikki eri puolilla Suomea, Ilu jopa Lontoossa muutaman vuoden, mikä 1980-luvulla ei ollut niin kovin tavallista.
Hienoa on, että 2000-luvulla yhteydet ovat tiivistyneet. Blogin lukijat ovat varmaan panneet merkille, että yhteys Iluun (ja Riduun) on ollut hyvinkin läheistä, ja Pekkiskin on ottanut muutaman kerran yhteyttä, viimeksi Kajaanissa kun Tokke kävi Eino Leino-päivillä puhumassa (blogi 17.7.2015). Silloin sovittiin, että pian tavataan. Ja tästä on tarkoitus tehdä perinne.
Miten olisi Eino Leino -päivät Kajaanin Paltaniemessä ensi heinäkuussa? Siellä on leppoisa meininki, kiintoisaa ohjelmaa ja Leinon syntymätalossa hyvät palvelut.
No comments:
Post a Comment