Pienet vihreät miehet Helsingin satamassa

Pienistä vihreistä miehistä on puhuttu erityisesti Ukrainan kriisin yhteydessä. Nämä ovat toimineet ilman tunnuksia mutta ovat kuitenkin olleet sotilaallisesti järjestäytyneitä. Mutta ei mitään uutta auringon alla, kuten sanonta kuuluu. Näitä on ollut iät ja ajat.

Päivälehti-museon mediaillassa oli jokin aika sitten teemana Levoton vuosi 1917. HP meni paikalle kuulemaan kolmea esitelmää siinä mielessä, löytyisikö jotain uutta aiheeseen Pelastajakreivi von der Goltz. Ja löytyihän sitä. Helsingin satama oli Venäjän Itämeren laivaston tärkein tukikohta, jonne oli viety piiloon viholliselta useita satoja aluksia. Kun laivat makasivat vuositolkulla satamassa, matruusien moraalilla oli taipumus järkkyä.

Venäläisten matruusien osalta se merkitsi alttiutta bolsevismin aatteisiin ja vallankumoukseen, ja juuri matruusit olivat sitä vallankumoukseen herkintä joukkoa Venäjällä. Niin kuin olivat muuten Saksassakin, jonne bolsevikkikumous myös yritti.

Tietokirjailija Jarmo Nieminen mainitsi esitelmässään uutena tietona, että venäläisten matruusien keskuudessa olisi vuona 1917 liikkunut saksalaisia vihreitä miehiä kannustamassa näitä vallankumousoppeihin. Mutta ei siksi, että olisivat pitäneet vallankumousta tärkeänä vaan aiheuttaakseen sekasortoa Venäjän teoriassa vahvassa laivastossa.

Näin sitten kävikin. Venäjän laivaston iskuvoima hupeni totaalisesti kuten koko Venäjänkin. Ensin Leninin hallitus antautui maaliskuussa 1918 Brest-Litovskissa Saksalle ja sitten vähän myöhemmin huhtikuun alussa Itämeren laivasto teki ns. Hangon sopimuksen von der Goltzin amiraalin Hugo Meurerin kanssa, mikä sekin merkitsi antautumista. Mikä tässä oli pienten vihreiden miesten rooli, jää arvattavaksi.

Tasapuolisuuden nimissä on sanottava, että bolsevikkien asiamiehet puolestaan liikkuivat vilkkaasti saksalaisten matruusien keskuudessa Kielin satamassa ja yllyttivät vallankumoukseen. Nämä varmaan olivat pieniä punaisia miehiä?

.