Aattoillallinen Susannan ja Timon luona

Timo haki appivanhempansa klo 16 Jääkärinkadulta viettämään aattoiltaa Eirassa. Tunnelma oli korkealla, kun olimme kaikki tehneet koronatestin ja tiesimme, että Timo oli pannut parastaan laittaessaan monen sortin kalaa, mätiä, kinkkua ynnä muuta. Ja senhän me tiedämme, ettei Timo viinien laadussa pihistele. Kun tavoitteena oli perinteinen joulupöytä, Ulla puolestaan oli tehnyt kolmea sorttia laatikoita, rosolia sekä jälkiruoaksi komean kakun. Susannan panos näkyi siinä, että hän oli kattanut joulupöydän olohuoneeseen, kun aikaisemmin olimme illastaneet Halosten isossa keittiössä. Muutos oli merkittävä ja juhlan tuntua korostava.

Illallisen jälkeen Susanna ja Sakke jakoivat lahjat, ja kaikki näyttivät olevan tyytyväisiä. HP sai tyttärensä perheeltä mukavan hierontamaton, josta enemmän ehkä joskus myöhemmin. Kusti puolestaan antoi isovanhemmilleen yo-kuvansa kolmen vuoden takaa. Pukinkontista löytyi myös kosolti kirjalahjoja.

Osattomaksi ei jäänyt koko perheen lemmikki, mäyräkoira Saarakaan. Hän sai kosolti hyväilyjä ja jokusen namupalan. Eniten Saaraa kuitenkin kiinnosti keittiöstä leijuva kinkun tuoksu.

Mikäs siinä oli köllötellä - täydellä vatsalla. Niin teimme mekin sitten kun puolen yön paikkeilla palasimme taksilla Jääkärinkadulle. Halosille iso kiitos hienosta jouluaatosta. Ja hyvää joulun jatkoa kaikille sukulaisille ja ystäville.